Aluehallitus pohti vaikeutuvaa taloustilannetta
Taloustilanne näyttää vaikeutuvan Etelä-Savon hyvinvointialueella. Kun ensimmäisen vuosineljänneksen talousennuste antoi viitettä 41 miljoonan euron alijäämästä, nyt arvio oli noussut 49,4 miljoonaan euroon.
Aluehallitus pääsi käsittelemään tilannetta kokouksensa (28.8.2023) esityslistan kolmessa kohdassa: osavuosikatsauksessa, kuluvan vuoden talousarvion muutoksessa ja talouden kuukausikatsauksessa.
Alijäämän kasvu johtuu ennusteen mukaan siitä, että toimintatulot tippuvat noin 130 miljoonaan euroon, mikä on 4,5 miljoonaa talousarviota vähemmän. Toimintamenot sen sijaan pysyvät liki talousarviossa 854,3 miljoonaa (talousarviossa 855 miljoonaa euroa).
Henkilöstömenot ovat jäämässä alle talousarvion, vaikka kulut ovat kasvaneet: ennuste osoittaa 409,6 miljoonaa, kun talousarvioon oli merkitty 426 miljoonaa euroa.
- Henkilöstömenoihin ovat vaikuttaneet jo tehdyt hallinnon säästötoimet ja henkilöstövaje. Koko ennustetta on nyt päästy tekemään jo suurelta osin Eloisan organisaation talouden pohjalta. Aiemmat ennusteet perustuivat edeltävien organisaatioiden tietoihin, kertoo hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä.
Nykyiseenkin ennusteeseen sisältyy vielä suuria epävarmuuksia sekä menojen että tulojen suhteen. Kaikki menot eivät vielä näy, sillä muut hyvinvointialueet kamppailevat samaan tapaan laskutuksensa tietoteknisten ongelmien kanssa kuin Eloisa keväällä.
Kaikissa organisaatioissa kymmenien erilaisten tietojärjestelmien ja kirjaamistapojen yhdistäminen ottaa aikansa. Muiden hyvinvointialueiden suuria laskuja puuttuu edelleen.
- Eloisan oman laskutuksen tekniset ongelmat on selätetty. Kesälomakausi keräsi kuitenkin jonkin verran rästiä, jota parhaillaan kurotaan kiinni. Vuoden alusta lähtien yli 200 000 laskua on lähetetty, noin 86 miljoonan euron edestä. Laskutuksen sähköistäminen on saanut uutta vauhtia: ennen kesää noin 13 prosenttia asiakkaista käytti sähköistä laskutusta. Nyt luku on 17 prosenttia, iloitsee konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä.
Valtionrahoituksen suhteen on myös edelleen suuria epävarmuuksia muun muassa hyvinvointialueiden aloitukseen liittyvän kertakorvauksen suhteen. Kertakorvauksella kompensoidaan perusrahoituksen muodostanutta kuntien viimevuoden sote- ja pelastusmenojen talousarvioiden ja tilinpäätöstietojen eroa.
Valtio on luvannut kompensoida hyvinvointialueille eron, joka syntyi, kun kuluvan vuoden valtion talousarviota tehtäessä oli käytössä vuoden 2021 tilinpäätökset mutta vuodelta 2022 oli vain talousarviot. Eloisan talousarvioon tämä ero vaikuttaa noin 40 miljoonaa euroa, josta alustavien tietojen mukaan olisi tulossa vain reilut 20 miljoonaa. Valtionrahoituksen kokonaisarvio on nyt 693 miljoonaa euroa, kun talousarviossa summaksi oli arvioitu 703,2 miljoonaa euroa.
- Tietoa kompensoinnista on lupailtu valtion puolelta elokuun lopussa, Sipilä kertoo.
Talous kiristyy Itä- ja Keski-Suomen hyvinvointialueilla
Hyvinvointialueiden talous näyttää painuvan miinukselle ensimmäisen vuoden aikana liki koko maassa. Tämä kävi ilmi Itä- ja Keski-Suomen hyvinvointialueiden johdon kokouksessa 25.8., josta terveisiä toivat hyvinvointialuejohtaja Seppälä ja aluehallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen (kesk.).
- Hyvinvointialueiden vuodelle 2023 saama rahoitus on jäämässä merkittävästi pienemmäksi kuin niille siirtyneiden sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden todelliset kustannukset ovat, toteaa aluehallituksen puheenjohtaja Laukkanen.
Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon muodostamalla itäisellä yhteistyöalueella sote-kuluihin on varattu yhteensä noin neljä miljardia euroa, mutta kustannusten ennakoidaan nousevan noin 250 miljoonaa euroa rahoitusta suuremmiksi.
Alijäämä on Pohjois-Karjalaa lukuun ottamatta noin kuusi prosenttia budjeteista. Keski-Suomessa miinusta arvioidaan kertyvän 96 miljoonaa, Pohjois-Savossa lähes 83 miljoonaa, Etelä-Savossa 49 miljoonaa ja Pohjois-Karjalassa liki 23 miljoonaa.
Suomen muut hyvinvointialueet ovat kertoneet saman suuntaisista vajeista. Summien mittakaavaa voi arvioida esimerkiksi siitä, että sadan miljoonan euron summa vastaa noin 2000 henkilötyövuoden keskimääräisiä kuluja.
Tärkein syy alijäämien ennakoimattomaan kasvuun on kustannusten nousu, joka todentuu muun muassa sote-alojen palkkaratkaisuissa. Palkkojen lisäksi ostopalvelujen hinnat ovat kallistuneet jyrkästi. Budjetin ylitykset rasittavat erityisesti ikäihmisten asumispalvelujen ja vuokratyövoiman kustannuksia. Vuokratyövoimalla paikataan sote-alojen vaikeaa työvoimapulaa.
Itä- ja Keski-Suomen hyvinvointialuejohtajat ja aluehallitusten puheenjohtajat totesivat alijäämien kohoavan niin suuriksi, ettei ongelmia voi ratkaista pelkästään tehostamalla toimintaa.
- Jotta hyvinvointialueet voivat huolehtia lakisääteisistä velvollisuuksistaan, valtion on taattava niille tehtävien hoidon vaatima rahoitus. Ellei rahoitusta löydy, velvoitteita täytyy purkaa, puheenjohtaja Heikki Laukkanen vaatii.
Voimakas inflaatio vaikuttaa nyt siten, että valtion ja kuntien verotulot kasvavat ripeästi. Hyvinvointialueilla ei kuitenkaan ole verotusoikeutta, ja valtio on lukinnut niiden rahoituksen etukäteen. Kulujen nousua ei kompensoida millään tavalla.
Hyvinvointialueita ohjaava lainsäädäntö edellyttää, että niiden talouden tulee olla tasapainossa vuoteen 2026 mennessä. Käynnistymisvaiheen alijäämät on siten katettava nopeasti lähivuosina. Tämä edellyttää nopeita toimenpiteitä, joilla kustannuksia karsitaan samalla kun palveluiden saatavuudesta ja laadusta on huolehdittava.
- Itä- ja Keski-Suomen hyvinvointialueiden johto totesi, että vaikeassa tilanteessa on olennaista säilyttää rohkeasti näkymä tulevaisuuteen. Yhteistyöalueen toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä ja hakevat kustannussäästöjä muun muassa työnjaon ja yhteishankintojen avulla, Laukkanen kertoo.
