Aluevaltuusto äänesteli palvelujen tuotantosuunnitelman maaliin

Palvelujen tuotantosuunnitelman useita kuukausia kestänyt käsittelyprosessi tuli maaliin, kun Etelä-Savon aluevaltuusto teki siitä ja palvelustrategiasta tarvittavat päätökset (18.9.2023). Virkajohdon valmistelusta syntyneet alustavat linjaukset kävivät laajan lausunto- ja palautekierroksen, jonka johdosta suunnitelmaa muutettiin. Palautteissa moni halusi turvata terveyspalvelut lähellä.

Aluevaltuuston puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkosen (sd.) mukaan palvelustrategia ja palvelujen tuotantosuunnitelma ovat aluevaltuuston merkittäviä ratkaisuja. Aluevaltuusto käsitteli suunnitelmaa perusteellisesti kolmessa seminaarissaan ja noin kuusi tuntia kestäneessä kokouksessaan. 

Suuntaamme palvelujen tuotantosuunnitelman avulla kohti tulevaisuutta. Varmasti siihen sisältyvät säästöt näkyvät monina muutoksina, mutta terveyspalvelujen palveluverkko säilyy pääosin ennallaan. Kiitän henkilökuntaa ja eteläsavolaisia asukkaita, järjestöjä ja kuntia sekä toki valtuutettuja aktiivisuudesta asian suhteen, Mikkonen kiittelee.

Värikäs kokous kesti noin kuusi tuntia

Lukuisat äänestykset ja vilkas keskustelu värittivät kokousta.

Erillisenä listakohtana ollut palvelustrategia sai aluevaltuutetuilta enimmäkseen kiitosta ja vain yhden vastaesityksen. Janne Laineen (kesk.) ja 11 muun kannatuksensa ilmaisseen aluevaltuutetun mielestä ei olisi pitänyt hyväksyä kiinteistöstrategiassa esitettyä voimakasta kiinteistöjen vähentämistavoitetta. Laineen esitys kaatui äänestyksessä numeroin 32-24.

Varsinaista tuotantosuunnitelmaa koskevat linjaukset herättivät monipuolista kritiikkiä ja useita vastaesityksiä. Virkamiesten vastaukset kritiikkiin vakuuttivat monissa äänestyksissä - vain yksi muutosesitys meni läpi.

Ensimmäisenä vastaesityksenä kaatui äänin 30-25 Eija Stenbergin (sd.) ja kymmenen aluevaltuutetun kannattama esitys koko palvelujen tuotantosuunnitelman palauttamisesta uudelleen valmisteluun.

Kovaa keskustelua käytiin ensihoidon yhden kenttäjohtajan mallista. Seija Puputin (liik.) vastaesitys pitäytymisestä kahden kenttäjohtajan mallissa sai 12 valtuutetulta kannatusta. Vastaesitys kuitenkin hävisi äänin 32-21, joten jatkossa alue siirtyy yhden kenttäjohtajan malliin.

Rantasalmelainen Eero Sistonen (kesk.) esitti poistettavaksi tekstin osuuden, jonka mukaan Rantasalmen vuodeosasto lakkautettaisiin. Kolmetoista aluevaltuutettua kannatti esitystä. Äänestyksessä Sistosen esitys voitti kaikkiaan 32 äänellä, joten Rantasalmen vuodeosasto säilyy toistaiseksi - tosin asiaan saatetaan palata jo tulevan vuoden talousarvion yhteydessä. Aluehallituksen pohjaesitys sai 19 ääntä. Yksi äänesti tyhjää.

Janne Laine esitti 14 aluevaltuutetun kannattamana terveyspalvelujen säästötavoitetta vähennettäväksi viidellä miljoonalla eurolla, 12 miljoonaan euroon. Vastaavan säästön viisi miljoonaa euroa Laine halusi kohdentaa konsernipalveluihin ja hallintoon. Äänestyksessä Laineen esitys kaatui äänin 33-20.

Suunnitelman toimeenpano alkaa

Suunnitelmaan sisältyvien muutosten toimeenpanon valmistelu jatkuu näinä päivinä alkavassa vuoden 2024 talousarvion valmistelussa. Aluevaltuusto hyväksyi myös kuluvan vuoden talousarviomuutoksen, jonka mukaan toimintamenot ovat noin 851,1 miljoonaa euroa.

– Saimme palvelujen tuotantosuunnitelmasta ennakoituun noin 47 miljoonan euron alijäämän korjaamiseen ensimmäiset isot työkalut lähivuosiksi. Valtion rahoitus on kannaltamme epäoikeudenmukainen ja koko sotepelan palvelutarpeiden suhteen merkittävästi alimitoitettu. Hallitusohjelman mukaisia talouden nopeista isoja säästöjä ei ole mahdollista kokonaan omin toimenpitein saavuttaa. Tarvitaan lisää rahaa, normien purkamista ja ohjauksen keventämistä. Monet uudistukset vaatisivat investointeja, joita ei ole mahdollista tehdä. Jo pelkästään näiden seikkojen takia palaamme palvelujen sopeuttamiseen talouskehyksiin varmasti tulevina vuosina useasti ja tulemme lähestymään valtiovaltaa monin tavoin, arvioi aluehallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen.

Yhtenä pahimmista ongelmista rahoituksen suhteen hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä pitää väestöleikkuria, joka kohtelee Etelä-Savoa ankarasti. Soten väestöleikkuri ottaa Etelä-Savon rahoituksesta joka vuosi keskimäärin 6,5 miljoonaa euroa vuoteen 2029 mennessä. Samana aikana eniten palveluja tarvitsevien yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa noin 5100 henkilöllä.

Kasvava palvelutarve, vähenevää rahoitus ja henkilöstöpula muodostavat hankalan yhtälön. Nyt hyväksytty suunnitelma osoittaa, että pystymme tekemään omin toimin hyvinkin paljon, mutta kyllä myös valtiolta täytyy tulla osaratkaisuja. Väestöleikkurista pitää päästä eroon kuten THL suosittaa sekä ottaa rahoituksessamme huomioon todelliset kustannukset: palvelutarpeen kasvu, alueemme pitkät välimatkat sekä tietysti kausiasukkaiden valtava määrä, Seppälä sanoo.

Iso osa säästöistä ja tehokkuutta tuovista toimista osuu erikoissairaanhoitoon, noin 17 miljoonan euron edestä. Suurin osa muutoksista ajoittuu vuoteen 2024. 

Kahden sairaalan erikoissairaanhoidon toimintojen yhdistämisestä on odotettavissa taloudellista hyötyä resurssien yhteisen suunnittelun ja jakamisen myötä. Säästöjen lisäksi haemme myös tuloja. Muiden hyvinvointialueiden potilaita on hyvin tarjolla eri toimenpiteisiin, erityisesti ortopedisiin leikkauksiin. Pisimmällä on suunnitelma yhteistyöstä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan hoitojonojen purkamisesta, kertoo terveyspalvelujen toimialajohtaja Kimmo Kuosmanen.

Toiseksi eniten säästöjä haetaan sosiaalipalveluista, noin 12 miljoonan verran.

– Vahvistamme peruspalveluja, mikä lisää kustannustehokkuutta ja onnistuessaan estää ohjautumisen kalliisiin erikoispalveluihin. Toimenpiteitä on jo tehty muun muassa ottamalla käyttöön sähköinen perhekeskus. Uutena toimintatapana perheille tarjotaan myös kevyt palvelutarpeen arviointi, jossa tuki aloitetaan mahdollisimman nopeasti. Lastensuojelussa tavoitteena on perustaa uusi sijaishuollon yksikkö, mikä vähentää ostopalvelujen käyttöä. Vammaispalveluissa haemme lisää tuloja ulkohyvinvointialuemyynnillä ja vähentämällä ostopalveluja ja muun muassa omaa toimintaa lisäämällä, luettelee muutoksia sosiaalipalvelujen toimia-alajohtaja Saara Tavi.

Eloisan muille toimialoille palveluja tuottavalle konsernipalveluille säästöjä on merkitty 9,3 miljoonaa euroa.

– Haemme yhdistymisestä tulevia hyötyjä, suuruuden ekonomiaa. Siihen kuuluvat muun muassa sopimusten kilpailuttamiset, ruokapalvelujen toiminnan yhtenäistäminen ja keskittäminen sekä tilojen tiivistäminen ja vähentäminen. Kun tiloja on vähemmän, myös tietotekniikan, siivouksen ja logistiikan kustannukset alenevat, sanoo konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä.

Kasvaviin ikääntyneiden palveluin säästöjä on merkitty kuuden miljoonan edestä. Ne toteutetaan jatkamalla palvelurakenteen keventämistä. Painopiste on ennaltaehkäisevissä, terveyttä ja hyvinvointia edistävissä sekä kotona asumista mahdollistavissa ja tukevissa palveluissa. Tärkeä rooli on myös mm. kunnilla, kolmannella sektorilla, järjestöillä, yhdistyksillä, kokemusasiantuntijoilla, vapaaehtoisilla sekä vanhusneuvostoilla.

– Asiakas- ja palveluohjauksella on merkittävä rooli asiakkaiden ja omaisen ohjauksessa, neuvonnassa ja asiakkaiden oikea-aikaisen palveluiden saamisessa.  Etäpalveluita ja etäteknologiaa hyödynnetään nykyistä enemmän, jotta resurssit riittävät fyysisiin käynteihin niille, jotka niitä tarvitsevat. Luomme lisää kevyempää asumispalvelua, kuten yhteisöllistä asumista ja perhehoitoa, jotta ympärivuorokautisen asumisen paikat riittävät niille, jotka tarvitsevat näitä paikkoja, etenkin muistisairaat asiakkaat. Henkilöstörakenteen monipuolistamisen kautta varmistetaan riittävää resurssia ja koulutettujen hoitajien työaikaa käytetään tarkoituksenmukaisesti eli itse asiakastyöhön, tiivistää ikääntyneiden palvelujen toimialajohtaja Niina Kaukonen.

Pelastus ja turvallisuuspalvelujen puolen miljoonan euron säästöjä haetaan monen toimenpiteen avulla. Käytännössä monet pelastuspuolen toimenpiteet varmistuvat ennen joulukuuta omaa prosessiaan etenevän palvelutasopäätöksen kautta.

– Keskeisiä toimenpiteitä toimialalla ovat sopimuspalokuntien varallaolojärjestelmän ja johtamisjärjestelmän uudistamiset sekä vartiointipalvelujen kilpailuttaminen, sanoo pelastus- ja turvallisuuspalvelujen toimia-alajohtaja Seppo Lokka.

Kokouksen äänestykset alkoivat omaishoidosta ja investoinneista

Aluevaltuuston äänestykset ja vilkas keskustelu alkoivat jo ennen palvelujen tuotantosuunnitelman käsittelyä. Ensimmäisenä aluevaltuutettu Jaana Strandman (ps.) esitti Satu Taavitsaisen (liik.) kannattama uudelleen valmisteluun oman omaishoitoa koskeneen aloitteen palauttamista.

Strandman piti vastausta puutteellisena ja esitti lukuisia lisäkysymyksiä. Hallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen hämmästeli Strandmanin palautusesitystä, koska Strandman oli ollut hallituksessa päättämässä vastaustauksesta.

Äänestyksessä Strandmanin palautusesitys kaatui numeroin 45-12 ja vastaus aloitteeseen merkittiin tiedoksi. Vilkkaassa keskustelussa toivottiin virkamiehiltä myöhemmin syksyllä esittelyä omaishoidon tilanteesta.

Äänestykseen päätyi myös investointisuunnitelman muutosesitys. Eero Sistonen olisi halunnut suunnitelmaan rakentamis-, kunnostus- ja saneeraustarpeisiin 10 miljoonan euron edestä varautumista äkillisiin tarpeisiin. Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä piti esitystä sinällään hyvänä, mutta sopimattomana nykyiseen valtion ohjailemaan mutkikkaaseen investointijärjestelmään. Neljä valtuutettua kannatti Sistosen esitystä, joka kaatui äänestyksessä numeroin 37-15 ja kaksi tyhjää.