Eloisassa haasteita
Etelä-Savon hyvinvointialueen palveluiden järjestämisessä on havaittavissa sekä onnistumista että vakavia haasteita, käy ilmi sosiaali- ja terveysministeriön tuoreesta vuosiraportista, joka arvioi hyvinvointialueiden suoriutumista vuonna 2024. Ministeriön raportti perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä alueiden itsensä tuottamiin tietoihin ja kattaa koko maan.
Etelä-Savon suurimmaksi vahvuudeksi raportissa nousee kiireettömän hoidon järjestäminen. Perusterveydenhuollossa kiireettömään avosairaanhoitoon pääsy tapahtui ministeriön mukaan keskimääräistä nopeammin. Tämä tarkoittaa sitä, että lääkäriin, sairaanhoitajalle tai terveydenhoitajalle pääsee 14 vuorokauden lakisääteisessä määräajassa useammin kuin monilla muilla alueilla.
Lisäksi erikoissairaanhoidossa yli kuusi kuukautta hoitoaan odottaneiden potilaiden määrä on alueella vähäinen. Tältä osin Etelä-Savo kuuluu parhaimpien hyvinvointialueiden joukkoon.
Vaikka hoitoon pääsyssä on edistytty, haasteita on erityisesti ikäihmisten palveluissa. Etelä-Savo sijoittuu heikoimpaan kolmannekseen siinä mittarissa, joka tarkastelee yli 75-vuotiaiden kotihoidon asiakkaiden päivystyksellä alkaneita sairaalajaksoja. Tämä voi viitata siihen, ettei kotihoito kykene vastaamaan ajoissa asiakkaidensa tarpeisiin, mikä johtaa päivystystarpeen kasvuun ja raskaampiin hoitoratkaisuihin.
Raportti nostaa esiin myös Etelä-Savon väestön korkean sairastavuusindeksin ja työkyvyttömyysindeksin, jotka ovat valtakunnallisesti heikoimpien alueiden joukossa. Näiden lukujen taustalla on monitahoisia syitä, kuten väestön ikärakenne, elintavat ja sosiaaliset olosuhteet. Sairastavuus lisää painetta sote-palveluille ja vaikuttaa väistämättä myös alueen taloudelliseen kestävyyteen.
Erityisen huolestuttavaa on, että Etelä-Savossa osallisuuden kokemus on heikko. Ministeriö mittasi alueilla kokemusta siitä, miten hyvin ihmiset kokevat voivansa vaikuttaa omaan hoitoonsa ja osallistua palveluiden kehittämiseen. Etelä-Savo jäi tässäkin mittauksessa heikoimpaan kolmannekseen, mikä voi heikentää luottamusta palvelujärjestelmään ja vaikuttaa epäsuorasti hoitotuloksiin.
Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö (2025). Selvitys hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun toteutumisesta 2024. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2025:14.
