Historiatietoisuus

Aika on olemisen kulmakivi. Usein aikaa on liian vähän ja se tuntuu kiireenä. Toisinaan meitä pitkästyttää, aikaa on suorastaan liikaa. Ajallista täsmällisyyttä pidetään hyveenä ja tehtävissä nopeus on lahjakkuutta. Eräs pikkupoika kysyi äidiltään: ”Jos aina on kohta, niin milloinka on nyt?” 

Latinankieliset ajatelmat kuulostavat viisailta. Horatiukselta peräisin oleva carpe diem eli tartu hetkeen (kirjaimellisesti käännettynä poimi päivä) on tästä esimerkki. Nykyajan elämisen taitojen opastajat korostavat hetkessä elämistä hyvinvoinnin lähteenä. 

Jo eletty on historiaamme ja tuleva on vielä kokematta. Pikkupojan kysymys nyt hetkestä osoittautuu tarkemmassa mietinnässä kovaksi filosofiseksi pähkinäksi. Martin Heideggerin Oleminen ja aika (2000, suom. Reijo Kupiainen, Vastapaino) on myös lukijalle kova purtava.

Historiatietoisuus on hyvää sivistystä, jota tulee vaalia. Uudet DNA:han pohjautuvat tekniikat antavat kiinnostavan mahdollisuuden hahmottaa sukulinjoja jo ennen kirjallisia dokumentteja, joten sukukirjoihin voidaan saada uutta kiinnostavaa tietoa. Merkittävät historialliset tapahtumat ansaitsevat muistomerkkinsä, jotta historiallinen muisti säilyy ja siirtyy tuleville sukupolville. Muistomerkit ovat myös kansallista politiikkaa, joten niiden taustat tulee tiedostaa.

Rantasalmen muistomerkit ovat hyviä päiväretkikohteita paikkakuntalaisille ja vierailijoille. Selkeät opasteet, hyvin hoidetut muistomerkit ja kunnossa olevat sekä mielellään monikieliset infotaulut kertovat paikkakunnan omaa tarinaa ja rakentavat sen imagoa. Kouluopetuksessakin paikallishistorialle tulisi antaa tilaa. 

Historiaharrastuneisuus on Rantasalmella hyvää tasoa: monella kylällä on oma kyläkirja ja Rantasalmen kartanot sekä koulut on dokumentoitu. Rantasalmen kirjastossa on kotiseutukokoelma, jonka julkaisuja voi lukea kirjastossa aukioloaikoina. 

PS. Pekka Lipposen seikkailut ovat kirjaston varastossa, saatavilla pyydettäessä.