Hyvä ja KiVa

Mistä tietää, että onko jokin menetelmä hyvä? Kasvatuksen alueella tämä on erityisen haastava kysymys. Menetelmät ovat keinoja saada aikaan muutosta haluttuun suuntaan. On asioita, joita halutaan lisää, ja on asioita, joita halutaan vähentää. Hyvä menetelmä vaikuttaa havaittavasti tarkasteltavaan ilmiöön eli taustalla voidaan ajatella olevan syy–seuraus -suhde. Se, että ilmiössä tapahtuu muutos johonkin suuntaan, on seurausta menetelmään kuuluneista toimenpiteistä. 

Hyvää on kuitenkin monenlaista. Hyvä menetelmä voi olla sellainen, että se on helppo ja nopeasti opittavissa. Se voi olla taloudellisesti arvioituna edullinen. Ilmaiset menetelmät olisivat talouden näkökulmasta hyviä. Hyvää on myös muutoksen suuruus. Se miten suuren muutoksen menetelmän käytöllä saa aikaan, tutkijat puhuvat tässä yhteydessä efektin koosta. Hyvää voi olla myös lyhytaikainen kesto. Muutoksia saadaan aikaan nopeasti. 

Vaikuttamisen kohteen mielessä kyse voi olla ennaltaehkäisemisestä. Tästä tavoitteesta puhutaan preventiona. Tavoitteena on tällöin, että ilmiön esiintyminen vähenee. Prevention käänteinen muoto on promootio eli jonkin asiaintilan edistäminen. Ennaltaehkäisemistä ja edistämistä voi edelleen tarkastella kolmelta eri tulokulmalta käsin. Kun toimenpiteet kohdistuvat kohderyhmän kaikkiin jäseniin, kyse on primaaripreventiosta. Sekundaaripreventiota on, että toimenpiteet kohdistetaan kohonneessa riskissä olevaan ryhmään, jossa vaikutuksen kohteena olevaan seuraamusta ei vielä esiinny. Kolmannella tasolla – tertiääripreventio – ei-toivottu seuraamus on todettu ja prevention tavoitteena on vähentää seuraamuksia. 

Ennaltaehkäisemisen muodot ovat erityisesti kansanterveyden edistämisen menetelmiä. Samat vaikuttamisen mallit ovat käytössä myös koulussa. Sivulla 4 kuvataan KiVa-menetelmän käyttöä. Sen tavoitteena ennaltaehkäistä ja puuttua kiusaamiseen koulussa. KiVa-menetelmä on tutkimusnäyttöön perustuva menetelmä. 

Menetelmän tutkimusnäyttö ei kuitenkaan takaa, että se tuottaa hyviä tuloksia. Menetelmien käyttöön ja soveltamiseen liittyy riskejä, sellaisia kuten sitä ei ole käytetty riittävästi tai toteutuksen laatu ei vastaa suunnittelijoiden laatimaa toteutusmallia. Tutkijat puhuvat tästä toteutuksen fideliteettinä. Ja jotta asiat olisivat oikein haastavia, niin kiusaamiseen vaikuttavia menetelmiä pitää soveltaa pitkäaikaisesti. 

KiVa-menetelmän tausta-ajatuksena on, että kiusaaminen koulussa on ryhmäilmiö. Siihen vaikutetaan siten koko koulua koskevana käytänteenä. Menetelmän ei takaa, ettei kiusaamista tapahdu. Sen pitäisi vähetä. Näin ollen myös puuttumiskäytänteet kuuluvat KiVa-menetelmään. Ketään ei saa kiusata!