Hyvää arkea ja tapahtumia

Tietoa lasten kasvusta ja kehityksestä on tarjolla yltäkylläisesti. Tutkimuksilla selvitetään yhä pienempien yksityiskohtien osuutta kokonaisuudessa. Myös tutkimusmenetelmät ovat kehittyneet ja nykyään tutkimusaineistoja voidaan kerätä lapsien ja koululaisten päivittäisen elämän yhteydessä. Monissa hankkeissa jo yhdistetään fysiologisia, käyttäytymisessä näkyviä ja kognitioaineistoja. 

Mietittäessä kehityksen suuntaan vaikuttavia tekijöitä ollaan tilanteessa, että sekä perimä että ympäristö vaikuttavat. Uskotaan, että suotuisa ympäristö voi ennaltaehkäistä joidenkin geneettisten riskitekijöiden ilmaantumista tai ainakin tukea niiden kanssa pärjäämistä. 

Meidän aikuisten kannattaa pohtia, että mikä oikeastaan vaikuttaa kaikkein eniten kehitykseen. Minua on puhutellut eniten näkemys, että kaikkein suurin merkitys on lapsen kasvupaikalla. Siinä tulee esiin paikallinen kulttuuri ja ympäristön tarjoamat mahdollisuudet. 

Rantasalmelainen kasvupaikka on ainutlaatuinen, eteläsavolaisuuden leimaava ja luontoa lähellä oleva konteksti. Siinä lasten elämä tapahtuu päivittäisen arjen tapahtumien ja toimintatilanteiden yhteydessä, kun he ovat vuorovaikutuksessa kohtaamiensa vertaisten ja muiden henkilöiden kanssa. 

Näin ajatellen esimerkiksi 4H metsäsalapoliisien kokemukset luonnossa yhdessä ja opastavien aikuisten kanssa muovaavat heidän maailmankuvaansa. Toteutunut retki oli tilaisuus oppia ja saada evästä kokemuksien reppuun. Muovautumisen aste vaihtelee yksilöllisesti, mutta luontosuhteen rakentumiseen Rantasalmi kasvupaikkana on mitä mainioin.

Kasvupaikan vaikuttavuus perustuu toistuviin käytänteisiin toimintatilanteissa, joihin lapsi osallistuu. On suorastaan itsestään selvää, että kokemustietoa karttuu aivan eri tavalla, kun pääsee itse aistimaan esimerkiksi luonnon äänet, tuoksut ja maaston. Luontoon voi tutustua etänäkin, mutta sen olemus ja kokemus ei lähellekään vastaa aitoa osallistumista.

Lasten ja muidenkin hyväksi toimiminen ansaitsee aina hatun noston ja kumarruksen. Vielä löytyy ihmisiä, jotka vapaaehtoisesti antavat aikaansa ja myös resursseja toteuttaa innostavia tilaisuuksia ja tapahtumia. Nämä pienemmät ja suuremmatkin satsaukset lisäävät yhteisöllisyyttä. Yhteiseen hyvään sijoittaminen antaa myös tekijöille hyvää mieltä, joten rantasalmelainen vapaaehtoistatyö ja talkoolaisuus voisi olla tärkeä tekijä kunnan elinvoimaisuuden edistämisessä myös tulevaisuudessa. Siihen tarvitaan uusia käsipareja!

Sujuva ja ennustettava arkielämä ansaitsee myös tunnustusta. Suurin osa elämästä tapahtuu arjessa. Siksi itselle tärkeän ja merkityksellisen arjen luominen on hyvinvoinnin edellytys. Me emme kasva samaan muottiin, vaikka jaamme yhteisen ympäristön. Kasvupaikaan liittyy samuuksia, mutta runsaasti myös eroja tuottavia arvostuksia ja resursseja tai niiden puuttumista.

Uuden hyvinvointijohtajan tehtäväksi tulee kunnan tuottaminen hyvinvointipalveluiden ja resurssien turvaaminen. Ympäristöön liittyvät resurssit ja mahdollisuudet ovat kaikille tarjolla, joista kukin voi ottaa omakseen juuri itselle sopivat. 

Lapsiperheissä on hyvä pohtia yhdessä, että millaista arkea juuri meidän perheessämme halutaan elää. Millaisia toimintatilanteita me toivomme ja missä määrin, jotta ne myös mahtuvat perheemme arkeen?