Joka neljäs tunnustaa: liukuesteet olisivat olleet tarpeen viime talvena
Viime talven keleissä miltei puolet suomalaisista liukastui, osa vakavammin, osa säilyi vammoitta. Liikenneturvan kyselyyn vastanneista joka neljäs tunnusti, että liukuesteet olisivat olleet tarpeelliset viime talven liukkailla. Tämä talvi ei tee poikkeusta. Pysy pystyssä -kampanja muistuttaa, että kun ennakoi ja varautuu, talven liikkumiset sujuvat kuin Strömsössä.
Liikenneturvan kyselyn mukaan 44 prosenttia suomalaisista liukastui talven 2022−2023 aikana. Onneksi suurin osa liukastuneista kertoi selvinneensä vammoitta. Vastaajista 7 prosenttia satutti itsensä kaatuessaan.
Liukuesteitä tai nastakenkiä käytti talven aikana ainakin joskus kaksi viidestä vastaajasta. Merkittävää on, että lisäksi joka neljäs kyselyyn vastannut tunnusti, että liukuesteitä olisi kannattanut käyttää.
”Se ei riitä, että liukuesteet tai nastakengät ovat kaapissa, ne pitää ottaa myös käyttöön. On inhimillistä ajatella, etten minä liukastu, mutta on syytä ajatella toisin. Työmatkoilla sattuvat tapaturmat ovat useimmiten liukastumisia tai kaatumisia”, tähdentää Liikenneturvan suunnittelija Laura Loikkanen.
Hyvä yleiskunto ja tarkkaavaisuus auttavat pysymään pystyssä
Liukuesteiden tai nastakenkien lisäksi hyvä yleiskunto, lihasvoima ja tasapaino auttavat pystyssä pysymiseen kaiken ikäisillä. Raitis ilma tekee monin tavoin hyvää. Liukkailla keleillä ei tarvitse jäädä sisätiloihin, jos liukkauteen on muuten varautunut.
“Kunnosta huolehtimisen lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota omaan vireystilaan. Väsyneenä tarkkaavaisuus heikkenee ja liukastumisalttius kasvaa. Myös päihteiden käyttö lisää liukastumisriskiä merkittävästi”, vahvistaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Hanna Kettunen.
Jos talvikunnossapidossa on haasteita, mihin voi antaa palautetta?
Toimiva ja oikea-aikainen talvikunnossapito parantaa merkittävästi mahdollisuuksia liikkua esteettömästi ja turvallisesti. Kun kulkuväylät ovat kunnossa, kaikilla on yhdenvertaiset edellytykset liikkua talviaikaan myös itsenäisesti. Esimerkiksi liikkumisen apuvälineitä käyttävillä ihmisillä lumivallit ja huono kunnossapito voivat pahimmillaan estää liikkumisen kokonaan, pidentää käytettävää reittiä kohtuuttomasti tai aiheuttaa vaaratilanteita risteysalueilla.
”Toimivan talvikunnossapidon avulla varmistamme kaikille mahdollisimman yhdenvertaiset liikkumismahdollisuudet ja pystymme ennalta ehkäisemään tehokkaasti ihmisten passivoitumista sekä liukastumisista aiheutuvia tapaturmia. Kävelyreittien ja pihojen kunnossapito, liukkaudentorjunta sekä riittävä valaistus maksavat nopeasti itsensä takaisin terveysmenojen säästöinä”, summaa Invalidiliiton esteettömyysasiantuntija Ari Kurppa.
Talvikunnossapidon haasteena on, ettei kansalaisilla ole selkeää kuvaa siitä, kenen vastuulle minkäkin alueen kunnossapito kuuluu ja mihin voi antaa palautetta. Jopa kuntien sisäisesti talvikunnossapidossa on suuria eroja, mikä voi heikentää esteetöntä ja turvallista liikkumista.
Kunnan katujen ja väylien kunnossapidosta vastaavat kunnan viranomaiset. Palaute annetaan suoraan kunnan omaan palautekanavaan.
Valtion tieverkon ja väylien kunnosta huolehtivat paikalliset ELY-keskukset. Teiden huonosta talvikunnossapidosta voi antaa palautetta verkossa Palauteväylä.fi-palvelussa tai jos kyseessä on akuutti häiriötilanne, on soitettava tienkäyttäjän linjalle (24 h/vrk) 0200 2100.
Oman tontin tai kiinteistön kohdalla olevan jalkakäytävän tai tontille johtavan kulkutien talvikunnossapidosta vastaa kiinteistönomistaja tai taloyhtiö, ellei kunta ole ottanut sitä vastuulleen.
