Köhää ja päivän paistetta
Hyvinvointialueuudistus yskii pahemman kerran. Näin ajattelee varmasti moni rantasalmelainen, koska suunnitellut supistukset heikentäisivät palveluita nykytilanteeseen nähden. Kunnan kannalta tilanne on vähintäänkin epäreilu, onhan Rantasalmi satsannut palveluiden kustannustehokkuuden kehittämiseen vuosia ja onnistunut siinä monia kuntia paremmin.
Sote-uudistuksen suurin kipukohta liittyy rahoitukseen ja erityisesti sen riittämättömyyteen. Jo nyt eli heti alkuvaiheessa säästöpaineita yritetään ratkaista karsimisella ja keskittämisellä. Ei ole lainkaan varmaa, että toimet riittävät. Suomen velkaantuneisuus on kasvanut siihen tahtiin, ettei valtiolta ole realistista odottaa lisärahoitusta. Lääketiede kehittyy jatkuvasti ja uusia yhä kalliimpia hoitoja otetaan käyttöön. Tämä on tarkoittanut, että hoitokustannukset ovat kasvaneet koko ajan yleiskustannusten ja palkkojen nousun ohella.
Nyt kustannuksille ollaan asettamassa kattoa. Se puolestaan tarkoittaa, että jotakin on karsittava, jotta rahat riittävät. Olemme hyvin todennäköisesti tulossa tilanteeseen, jossa julkisen terveydenhuollon taso alkaa laskea. Silloin puolestaan työterveyshuoltona tarjottujen etuuksien merkitys kasvaa. Työntekijät alkavat suosia niitä yrityksiä, jotka tarjoavat kattavammat edut. Tämä kehitys johtaa kasvavaan eriarvoistumiseen eikä mistään Pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta voida enää puhua. Samalla ihmisten pakkautuminen kaupunkeihin tehostuu entisestään, koska syrjemmässä ei ole lähipalveluita.
Soteuudistuksen kerrannaisvaikutuksia tulisi tarkastella laaja-alaisesti. Pitkäaikaiset aluepoliittiset vaikutukset voivat olla ei-toivottavia, joten erilaisia skenaarioita Suomen suunnaksi tarvitaan. Suomen ei ainakaan pidä antaa kehittyä uudeksi ”Euroopan sairaaksi mieheksi”.
Olemme tulossa aikakauteen, jossa kunnallisen päätöksenteon ja kunnan alueella tapahtuvan tekemisen tulee luoda uskoa siihen, että kupruista huolimatta Rantasalmella on hyvä elää. Rantasalmella on monia päivän paistetta lisääviä tahoja, joista uusin on Eliel Saarisen perinnön vaaliminen. Rantasalmi ei ole mikään risukasa, joka vain odottaa muualta tulevaa paistetta, vaan se on toimelias kunta, jossa aurinkoisuutta osataan luoda itsekin.
