Kokeiluja
Rantasalmen kuntastrategian luonnos 2025–2030 on arvioitava. Se on kokonaisuutena tasapainoinen yhdistelmä tuttua ja uutta. Se haastaa perinteisiä ajattelutapoja ennen kaikkea korostamalla kokeilukulttuuria, laajaa osallistamista ja kestävyyttä. Strategiassa on omaperäisiä ideoita, kuten Saimaa-pioneeri-brändi, energiaomavaraisuuden tavoittelu ja sukupolvirahasto, jotka antavat Rantasalmelle uutta profiilia ja uskallusta.
Myös strategiaprosessin innovatiivisuus (Delfoi-menetelmä) kertoo, että kunnassa todella halutaan tehdä asiat eri tavalla kuin ennen. Näiltä osin Rantasalmi erottuu edukseen ja voi jopa toimia esimerkkinä muille samankokoisille kunnille siitä, miten paikalliset vahvuudet ja uudet ideat valjastetaan strategiaan.
Samaan aikaan strategiasta huomaa, että monet linjaukset seuraavat tuttua kaavaa. Elinkeinot, palvelut, talous ja yhteisö ovat keskiössä, kuten pitääkin. Tämä tekee strategiasta ymmärrettävän ja realistisen, mutta myös hieman ennalta-arvattavan.
Jäljelle jää myös kysymyksiä hyvistä avauksista huolimatta. Kriittisesti voisi kysyä, ovatko nämä peruspalikat riittäviä? Kunnan visiossa tunnutaan hyväksyttävän väkimäärän lasku tosiasiana, johon on tyytyminen. Riittääkö yritysten ja asukkaiden houkuttelu, kun kaikilla naapurikunnillakin on sama tavoite? Juuri tässä kilpailussa omaperäisyydestä voi tulla valttikortti. Miksi uusi yritys tai etätyöläisperhe valitsisi juuri Rantasalmen? Strategia tarjoaa vastaukseksi yhteisöllisen pioneeri-hengen ja kestävän luontoympäristön.
Lisäksi voidaan kysyä, onko alueellinen yhteistyö riittävästi esillä? Strategiassa kyllä mainitaan seudullisen yhteistyön vahvistaminen ja kolmannen sektorin kumppanuudet. Näiden käytännön merkitys jää kuitenkin avoimeksi. Etelä-Savossa monet kunnat kamppailevat samojen ongelmien kanssa, joten seudullisen yhteistyön tiivistämisestä olisi voinut kenties lausua enemmänkin. Alueellisen yhteistyön toteutukset ovat kuitenkin uudessa tilanteessa, mikäli hankintalaki etenee eduskunnassa.
Eloisa arvioitiin juuri julkaistussa selvityksessä parhaimmaksi hyvinvointialueeksi. Keskiarvo asettuu kolmosen tuntumaan, kun arviointiasteikko oli 1–5. Tämä tarkoittaa, että kokonaisuutena vastaajat arvioivat maineen osa-alueet plussan suuntaan, paitsi talouden. Helsingin Sanomat uutisoi (19.10.2025), että monet hyvinvointialueet aikovat vähentää hoitohenkilökuntaa. Edessä on siis kiperiä YT-neuvotteluita. Eloisa ei kertonut HS:lle omista YT-suunnitelmistaan, mutta talouden tasapainottamistoimia tarvitaan varmasti, joten mainekin on varmasti koetuksella Rantasalmella.
