Koulunpito muutoksessa
Koulujen lukumäärä on laskenut 1960-luvulta lähtien ja se laskee edelleen Suomessa. Maaseutukunnissa lähes kaikki pienet kyläkoulut on lopetettu ja kaupungeissa monet keskisuuretkin koulut on päätetty lopettaa. Kouluverkko muuttuu oppilaiden vähyyden tai koulurakennusteknisten syiden takia. Varsinkin sisäilmaongelmat ovat olleet riesana monessa koulussa.
Oppimistuloksiin vaikuttavat hyvin monet tekijät. Tutkittu tieteellinen tieto antaa sivistyneen arvauksen taustatekijöistä, mutta näkökulmana koonneissa on ryhmätason tiivistys. Meta-analyysit eli useiden laadukkaiden ja kriteerit täyttävien tutkimuksien yhteenvedot ovat luotettavampia tiedonlähteitä kuin yksittäiset tutkimukset. Tästä huolimatta myös meta-analyysit tulee tulkita tarkoituksenmukaisesti yksittäistä oppilasta kohdattaessa.
Opetuksessa kuten muillakin ”ihmistyöaloilla” tulisi käyttää näyttöön perustuvia menetelmiä. Muun muassa John Hattien Visible Learning yhteenvedot pyrkivät osoittamaan, mitkä menetelmät toimivat ja mitkä eivät toimi. On kuitenkin esitetty moitteita esimerkiksi siitä, että Hattie hyväksyy liian monen tasoisia tutkimuksia mukaan yhteenvetoon. Todetaan kuitenkin esimerkiksi, että ryhmäkokojen pienentämisellä on varsin pieni efekti koko oppimistuloksiin nähden (Cohen d=0.21). Tämä tarkoittaa, että koe- ja kontrolliryhmässä 91,6% näiden ryhmien oppimismittauksien pistemäärien jakaumista olisi päällekkäin eli koeryhmä liikahtaa vain hieman verrattuna kontrolliryhmään.
Koulunpito maksaa, joten koulun olisi myös oltava kustannustehokas. Koulun tehtävä on tuottaa oppimista opetussuunnitelman tavoitteita kohti. Keskeisessä asemassa tässä työssä ovat tietysti opettajat. Sen vuoksi olisi tarpeen myös miettiä, että mikä koulunpidossa on muuttunut verrattuna 2000-luvun alkuun nähden, koska PISA- ja muutkin tulokset ovat kääntyneet laskuun. Toki myös lapsuus ja perhe-elämä ovat muuttuneet, joten koulupedagogiikan tulisi kyetä vastaamaan yhteiskunnallisiin muutoksiin.
Onkohan niin, että suhtautuminen työhön on muuttunut? Oppiminen vaatii työtä, opettaminen vaatii työtä. Kaikissa töissä tarvitaan kykyä ja iloa. Tämä pätee myös koulutyöhön.
