Miksi puhelin ei soi...

Moni muistanee aikaa, kun oli lankapuhelimet ja numero kolminumeroinen, myöhemmin viisinumeroinen, mikä teki jo olon polleamaksi, kun oli ihan viisi numeroa mitkä piti muistaa ja kiertää koneen kupeessa olevalla kiekolla ja myöhemmin oli painonäppäimet, mikä oli myös ihan sika huigeen pöhheetä ja tolokun mukavata.

Pitkä matka ollaan sieltä tultu tähän päivään. Nykyään on sukupolovea, jotka eivät voi ymmärtää, miten noilla voi soittaa ja eihän tuota voinut mitenkään kantaa mukana.Vähän kuin c-kasetti, moni nykyimmeinen ihmeissään kun saavat sen käsiin kun miettivät, miten tällä voi olla vaikka musakkia tai mitä tahansa ääntä ja vielä erikseen kone, millä sen sai soimaan.

Vaan nyky vempaimiin verrattuna kertoo vahvasti sen, että eteenpäin ollaan menty vahvasti ja se vain hyvä. Pääosin ainakin.

Jommosta aikaa oli myös se, kun ensimmäiset kännykät tulivat, hervoton tiiliskivi murikka, joka vaati melekein peräkärrin, jotta sai sen näpäkästi kulukemaan mukana. Painoa rutkasti ja hervoton antenni, joka varmaan sutkahteli välilä nennään ja tai napsahti ohikulkijan poskeen kävellessä. Seuraava malli olikin jo yksiosainen, mutta paiiinava kuin mikä edelleen. Ei pahemmin housun taskussa mahtunut kannettavaksi, jo painon takia olisivat housut tippunu ja siihen puhuessa piti tottumattomasti liki huutaa tai ainakin puhua kovaa. Akku kesti vartin ja mitään ylimääräisiä toimintoja murikkaluurissa ei ollut. Olihan sitä varmaan leuhka kannella mukana, uutta ihmettä kun oli.

Vaan entäpä nyt... Sutjakka, kevyt, laajakulumanäyttö, 4K, vähintään teräväpiirto, kaikki maailman ohjelmat ja reidioukanavat kuunneltavissa, voit lähettää/vastaanottaa viestejä, jääkaappi, porakone, lumilapio, juomapullo, selevitymispakkaus, vessapaperia ja ties vaikka mitä, kulukee näpsysti mukana ja voi laittaa housujen taskuun, mahtuu ja ei tipu housut, jos ei halua. Valokuvausta, videointia hervottomilla tekoälyn avuilla varustetuilla kameroilla, kiva napsia selhvilöetä, olla huulet töröllä ja keikistellä kamuilla tai iliman, napsasta kuva ja se jakoon välittömästi. Oikeestaan on ihme, että niillä voi soittaakin, jos sellainen tarve ilimenee. Tosin, on kovasti suotavaa aika monenkin kohdalla, että laitetaan viestii ja mieluiten WhatsAppin, mikä jo ihan seniilijuttui, Snapchat, mikä myös aika vanhusten (?) viestinpaikka, fasee nyt ei voi käyttää ku tietty jo tosivanha ikäryhmä ja nää muut ex-vitteri, nykyinen X ja vastaavat ovat oikeestaan jo ihan niikö nii vanhoi keksintöi, että ei mitään rajaa. Näin oli tietty ikäryhmä keskustellu viestimisen autuuksista. Eli ei oo kiire, mutta uutta tapaa pitää yhteyttä kaivataan jo ja sellasta, missä ei oli viiveitä ja ei tarttes puhua soittamalla.

Mutta markkinat ne näitäkin keksintöjä eli luureja ohjaa. Päivityksiä niihin on saatavissa rajoitetusti, kolme vuottaa saatavilla oleva vahva päivitys on jo luksusta, sen jälkeen viimeistään onkin mietittävä uuden luurin hankintaa ja sama kierto edessä. Nij, toemiihan se vielä vimosen päivityksen jäläkeen vielä jotenkin, mutta ei kauaa, näihin rajoihin on saanut törmätä.

Nykypuhelimet, jos tätä nimeä niistä voinee käyttää, oisko monitoimikone hyvä...ee.. se sotkeetuu siihe keittiömyllyy, millä voipi tehä pullookii, nam..No mutta kuitennii. Heti siitä asti kun tämä nykyluuri monine toimintoinee ilimesty ja oli kaikkien saatavilla, siitä lähtien väki on se kourassa varmaan saunassakin. On aika vinkeetä katella, kun immeiset männä viuhtoo kävellen liki samanlaisessa asennossa puhelinta vahtien, savun noustessa peukalosta ja näytöltä, kun sitä hangataan vimmalla. Taitavat yllättävän vähän törmäillä valotoloppiin tai keskenään, mikä tietysti hyvä. Pölöjintä on sama hankaaminen mutta autoillessa, siinä ei kuskilla ole minkäänlaista itsesuojeluvaistoa, enemmänkin kuvittelua olla kuolematon, mikä ei ole olemassa kuin piirretyissä ja fantasialeffoissa. Oma hyötynsä toki keksinnöstä on ja sitä tarvitaan nykypäivänä paljon työnkin takia, roikkua ”verkoilla”, mutta se on kuin osa kämmentä, siinä se on vaikka mikä olisi ja jos sen joutuu hetkeksi laittamaan pois, alkavat vieroitusoireet, pää nykii, vapisuttaa, maha kurakehtelee,vasen pakara nykkii, kiukkua puskee, vasen silimä pullistuu. kuume nousee ja voepi oksettoo. Voan ku suapi luurin räpylää, niin pim, kaikki hyvin ja pötsikin rauhoittui.

Ollaa ja ihmetellää!