Monien pienten lukioiden olemassaolo vaarantumassa

Valtion vuotuisesta budjetista alle 200 opiskelijan lukiokoulutuksen järjestäjille porrastetusti myönnettävä pienten lukioiden lisä on maaseudun ja haja-asutusalueiden pienten lukioiden elinehto. Pienten lukioiden lisä on tarkoitettu turvaamaan lukion käyminen harvaan asutuilla alueilla.

Lähes kaikilla pienillä lukioilla on yhteisten tilojen ja opettajien kautta vahva kytkös perusopetukseen. Jos tätä keskinäisriippuvuutta ei oteta huomioon, ajaudutaan vastikään laajennetun oppivelvollisuuden toteuttamisessa monin paikoin ongelmiin, jotka eivät ole missään suhteessa tavoiteltuun taloudelliseen säästöön.

Kesän 2023 hallitusohjelmassa lukion rahoitukseen kuuluva pienten lukioiden lisä ”uudistetaan tukemaan koulutuksen saavutettavuutta ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumista”.

Opetus- ja kulttuuriministeriö konkretisoi tätä kirjausta parhaillaan lakitekstiksi. Esillä on pienten lukioiden lisän muuttaminen ns. saavutettavuuslisäksi. Sen pohjana on Tilastokeskuksen tuottama syrjäisyysluku, joka lasketaan paikallisen ja seudullisen väestöpohjaindeksin summana. Edellinen mittaa väestön määrää 25 km ja jälkimmäinen 50 km säteellä kunnan väestöllisestä keskipisteestä.

Puhtaan teoreettinen syrjäisyysluku lähtee siitä, että Suomi olisi sileä matemaattinen pinta. Luku ei tunnista nuorten sijoittumista alueille, ei paikallisen elinvoiman eikä sivistyksen erityistarpeita eikä myöskään esimerkiksi saaristoisuuden ja vesistöisyyden aiheuttamia lisäkustannuksia.

Suomen Lähilukioyhdistyksen 182 jäsenlukiosta noin 50:llä on muista maista tulleita opiskelijoita, jotka käyvät lukionsa Suomessa suomen kielellä. Esimerkiksi Mäntän lukiossa kansainvälisiä opiskelijoita on yli 30 % ja Kiteen lukiossa melkein 40 %.

Nämä kehittyvistä maista saapuneet kansainväliset opiskelijat – ensi syksynä arviolta noin 800 – ovat sijoittuneet pääosin juuri väestökatoalueen pieniin lukioihin. Arvio vuodelle 2025 on noin 1500 kansainvälistä opiskelijaa.

Kun pienissä lukioissa on kaiken kaikkiaankin yhteensä vain noin 15 000 opiskelijaa, kansainväliset lukiolaiset ovat ratkaiseva apu monille hiipuvista ikäluokista kärsiville paikkakunnille. Opetus- ja kulttuuriministeriön lähivuosien opiskelijamääräennusteet eivät kuitenkaan tunnista kansainvälisten lukio-opiskelijoiden olemassaoloa.

”Uudistetaan tukemaan koulutuksen saavutettavuutta ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumista” on kaunisteltu ilmaus, eufemismi. Sen sijaan, että hallitus ylläpitäisi saavutettavaa lukiokoulutusta, se haluaa tukea nuorten kuljettamista KELA-korvauksella kauempana sijaitseviin lukioihin.

Jukka O. Mattila
Puheenjohtaja
Suomen Lähilukioyhdistys ry