Ongelmalliset sote-kiinteistöt
Kunnan tekninen ja ympäristölautakunta on hankalassa tilanteessa, koska sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen ja sopimukset hyvinvointialueen kanssa ovat vielä avoinna. On tiedossa, että remontteja tarvitaan ja tarjouskilpailuihin on jo ryhdytty. Mitään ei kuitenkaan voida päättää lopullisesti eikä myöskään käynnistää remontteja nykytilanteessa. Päätöksiin onkin liitetty varauma ”ehdolla että hyvinvointialueen tulee sitoutua kohteen saneerausurakan kustannusten (täysimääräiseen) kattamiseen”.
Remonteissa on kyse kustannuksiltaan varsin suurista summista. Päätöksiin on laitettu sulkuihin lisäyksenä ”täysimääräiseen”. Sulkujen merkitys voi olla kahtalainen. Ensinnäkin se voi merkitä lisäselvennystä, että muutoin päätös raukeaa kokonaan. Toinen vaihto olisi tulkita, että sulut merkitsevät muokkausmahdollisuutta. Tämä olisi kuitenkin ei-tyypillinen viestinnällinen ratkaisu. Aika näyttää, miten sote-kiinteistöjen sopimukset ja remontointikustannusten jakautuminen etenevät.
On ymmärrettävää, että kunta haluaa tehdä näitä ehdollisia päätöksiä välttääkseen myöhemmät viivästykset. Suomen kuntalaki (410/2015) ei nimenomaisesti kiellä ehdollisia päätöksiä, mutta laissa ei myöskään mainita niitä erikseen. Yleinen hallinto-oikeudellinen periaate on, että viranomaisen päätöksen tulisi olla selkeä ja täytäntöönpanokelpoinen. Hallintolain mukaan päätöksen perusteluista ja sisällöstä tulee ilmetä, mitä on ratkaistu. Ehdollisuus voi monimutkaistaa tätä, koska lopullinen ratkaisu riippuu ehdon toteutumisesta. Viranomaisten päätöksiltä odotetaan lähtökohtaisesti yhtenäisyyttä ja lopullisuutta, jotta asianosaiset tietävät oikeutensa ja velvollisuutensa.
Ehdollisuudesta seuraa myös, ettei päätös ole valituskelpoinen ennen ehdon täyttymistä. Kuntalain puitteissa asiaa ei ole suoraan säännelty, mutta yleisperiaate on, että muutoksenhaku kohdistuu lopulliseen ratkaisuun. Jos tämä tulkinta on voimassa, niin tarjouskilpailussa hävinnyt voisi tehdä mahdollisen valituksen vasta ehdon täyttymisen ratkettua.
Kunnan tulee yhtiöittää sote-kiinteistöt vuoden 2026 alkuun mennessä eli perustaa niille kiinteistöyhtiö. Silloin sopimukset tehdään tämän yhtiön ja hyvinvointialueen välillä. Johtaako tämä tilanteeseen, että sote-kiinteistöjen vuokrauksista ja remonteista päätetään kahteen kertaan? Ensin sovitaan kunnan kanssa ja sitten uudestaan kunnan yhtiön kanssa. Valitettavasti tämä näyttää siltä, ettei remonttitöihin päästä ihan heti.
