Oppia ikä kaikki

Jokainen miettii jossakin elämänsä vaiheessa, että mikä minusta tulee isona. Lasten antamat vastaukset ovat usein lennokkaita, mutta kertovat kuitenkin sen hetken arvostuksista. Joskus jo ennen kouluikää annettu vastaus pitää paikkansa.

Menneinä vuosikymmeninä pidettiin suuressa arvossa ammattiuskollisuutta. Koko työura tehtiin samassa työpaikassa. Kouluttautuminen ammattiin saatettiin oppia työpaikalla tai sitten siihen oli selkeä koulutuspolku. Oli verraten yleistä, että omien vanhempien esimerkki ohjasi lastenkin valintoja. Toki poikkeuksiakin oli.

Sekin oli yleistä, että nuorta kannustettiin menemään töihin kouluttautumisen sijaan. Perheellä ei ehkä ollut varaa laittaa lapsiaan oppikouluun ja valmistua ylioppilaaksi. Oli myös perheitä, jotka kannustivat lapsiaan kouluttautumaan ja sitä kautta saamaan paremman tai ainakin helpomman elämän. Kouluttautumisella on edelleenkin sosiaalista periytyvyyttä eli koulutetumpien lapset kouluttautuvat todennäköisemmin pitemmälle. Sosiaalisen aseman hyppäyksiä oli ja on myös; alemman koulutustason vanhempien lapset suorittavat akateemisen koulutuksen. Käänteistäkin tapahtuu, lasten koulutustaso on alempi kuin vanhemmilla.

Ammatit olivat aikaisemmin selkeämpiä kuin nykyään ja niissä pysyttiin enemmän kuin nykyään. Virallisessa koulutuskeskustelussa puhutaan tulevaisuuden työelämätaidoista. Perusopetuksen opetussuunnitelmaan on tuotu näitä sisältöjä, kuten ohjelmointia. Monet opettajat kokevat, että opetettavaa on jo liiaksi asti, monella perustaidot jäävät oppimatta. Ammatillisen koulutuksen opettajilta kuulee, että monet koulutukseen tulevat eivät hallitse lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen perustaitoja. Samaan aikaan keksittiin, että ammatillisessa koulutuksessa suuri osa koulutuksesta tapahtuu yrityksissä harjoittelun yhteydessä. On huomattu, että yrityksissä ei yksinkertaisesti ole aikaa ohjata opiskelijaa kädestä pitäen. Yrittäjien näkökulmasta osaamisen perusta tulisi oppia koulutuksessa.

Maaseudulla sijaitsevat yritykset ovat haastavassa tilanteessa työvoiman saamisessa. Ne tarvitsevat nuoria töihin, jotka myös pysyvät töissä eivätkä lähde heti hieman työkokemusta saatuaan kasvukeskuksiin. Rantasalmi tarvitsee sellaista pitovoimaa, että nuorten aikuisten ja heidän perheidensä elinolosuhteet ovat kunnossa. Onneksi kaikki eivät halua asua isoissa kaupungeissa.

Elämme nyt aikaa, että käytännössä kaikissa ammateissa tulee jatkuvasti kouluttautua. Erityisesti kehittyvän tietotekniikan soveltaminen laajenee jatkuvasti. Siksi on hyvä pitää mielessä, että ammattiopistot (esimerkiksi Samiedu ja Sakky) tarjoavat täydennyskoulutuksia myös varttuneemmille, jotka haluavat ajantasaistaa osaamistaan. Meidän ei tule unohtaa yrittäjyyteen kouluttautumista. Täytyy aikuisenakin hyväksyä, että oppia ikä kaikki.