Ruokaa pöytään

Suomalaisen ruoan päivää vietetään torstaina 4.9. Kotimaisen ruoan äärelle kannattaa pysähtyä, koska sen ympärillä olevat arvoketjut liittyvät keskeisesti maaseudun elinvoimaisuuteen. Ruoan alkutuotantoa säilyy Suomessa vain, jos se on kannattavaa. Mikään yritys ei pysy pystyssä, jos sen toiminta on tappiollista. Tuilla voidaan jossain määrin helpottaa tilannetta, mutta pelkillä tuilla ei pärjätä.

Me kuluttajat, jotka ostamme kaupasta elintarvikkeita, teemme arvovalinnan, kun ostamme kotimaisen tuotteen ulkomaisen sijaan. Ulkomainen vastine on todennäköisesti halvempi, joten suomalaisen alkutuotannon ylläpitämisestä ja siten maaseudun elinvoimaisuuden edistämisestä pitää maksaa.

Ympäristövaikutuksien kannalta lähiruoka on ekologisinta, kun elintarvikkeet eivät matkusta pitkiä matkoja maasta toiseen. Jos siis haluamme omalta osaltamme vähentää omaa hiilijalanjälkeämme, niin lähiruokaa ja kotimaisia elintarvikkeita tulisi suosia. 

Luonnonvarakeskuksen tekemän ennusteen mukaan maatalouden kannattavuus paranee edellisvuoteen verrattuna. Maatalouden arvioitu keskimääräinen kannattavuuskerroin tulee nousemaan tänä vuonna 0,58:aan, kun viime vuonna se oli ennusteen mukaan 0,32. Kannattavuuskerroin lasketaan jakamalla yrittäjätulo viljelijäperheen oman työn palkkavaatimuksen ja oman pääoman korkovaatimuksen yhteenlasketulla summalla. 

Tämän vuoden ennusteen mukaan maatalousyrittäjien tuntipalkka on noin 10,2 euroa, ja oman pääoman tuotto on 3,6 prosenttia. Maataloustuotannon arvoa kuvaava kokonaistuotto on tänä vuonna lähes 270 000 euroa yritystä kohti, josta tukien osuus on 25 prosenttia. Kun kokonaistuotosta vähennetään kaikki tuotantokustannukset, saadaan yrittäjän voitto, joka osoittaa, että maatalousyritykset jäävät keskimäärin noin 23 400 euroa tappiolle.

Asiakkaiden valintojen kokonaisuudesta syntyy tuotteille markkinat ja tuottajille markkina-asemat. Pienistä puroista syntyvät talouden joet ja meret. Näin ollen ruoan lautamallissa tulisi suosia kotimaisuutta.