Siivekkäät ystävämme. Tarkkaile lähiluonnon lintuja ja perhosia

Antti Koli: Aviador, 2025

’Siivekkäät ystävämme’ ei ole lajihakemisto. Se on oivallinen tietokirja aivan lähiluontomme linnuista(35 lajia) ja perhosista (6 lajia). Onpa mukana hepokattikin.

Biologi, tietokirjailija ja valokuvaaja Antti Koli esittelee kirjan linnut ja perhoset upein kuvin ja kattavin tiedoin. Hän on tässä erityisesti eläinten tarkkailijan roolissa. Kun aikaa on, voi pysähtyä katselemaan, mitä siivekkäät oikeastaan tekevät ja miten. Siivekkäiden elintavat, äänet, eleet, ilmeet avautuvat ihan uudella tavalla, kun vain pysähtyy ja antaa itselleen aikaa. Koli kertoo kunkin eläimen kohdalla missä ja miten hän on kuvan ottanut ja mitä nähnyt ympäristössä. 

Kunkin siivekkään kohdalla on myös tietopaketti ko. otuksesta ja tarpeen mukaan sen lähilajeista. Miten suhtautua puistojen valkoposkihanhiin tai toreilla päivystäviin lokkeihin, jotka vievät tarkkaamattomalta makupalan vaikka kädestä. Kyse on tietysti ihmisten ja eläinten eturistiriidoista, jota Koli valottaa hyvin ja hauskallakin tavalla. 

Tiaisparvi, pysähdy tarkkailemaan tai liiku rauhallisesti parven tuntumassa. Siinä voi olla sini- ja talitiaisten lisäksi vaikka kuusi-, hömö- ja pyrstötiainenkin. Jos näet haara- tai räystäspääskyjä maassa, tarkkaile mitä ne tekevät. Eivät ne turhaan maassa ole. Voiko lintu surra menetettyä poikasta tai tuhoutunutta pesää? Tarkkaile – kyllä voi. Ovatko talviset sorsalaumat sulassa sovussa. Tarkkaile, niiden kesken on kahinaa ja voi myös löytyä muitakin kuin sinisorsia. Valkoselkätikka, ’hullu’ pyy, pikkulepinkäinen, isokäpylintu ja jopa häkkikarkulainen vihreä kauluskaija ym. ovat kirjan sivuilla nautittavin jutuin höystettynä. Samanlaisia hienoja kuvia ja tarinoita on monista perhosista esim. auroraperhonen, haapaperhonen, keisarinviitta, kiertokiitjä ja matarakiitäjä. Useimmiten näemme perhosten vain liitelevän paikasta toiseen näennäisesti ilman mitään tolkkua. Kuitenkaan perhoset eivät liihottele iloksemme, vaan useimmiten ne etsivät ruokapaikkaa, suojaa tai parittelukumppania. Matarakiitäjä on taiturilentäjä ja imee kukista meden pitkällä imukärsällään lentäen kuin kolibri kukan edessä. Haapaperhoset eivät ime mettä, vaan niitä houkuttelevat raadot, ulosteet, pilaantuneet hedelmät ja hienhaju, kiehtovaa! Kaikkea tuota ja vielä paljon muuta kiinnostavaa on tässä kirjassa. Se kannattaa lukea mihin aikaan vuodesta tahansa.

Risto Lindholm, lukija