Sovittaisiinko paikallisesti?

Eletään muutosten aikoja. Työelämä muuttui monella äkisti koronan seurauksena, kun töitä piti tehdä etänä. Etätyöt jäivät elämään monella työpaikalla koronan jälkeenkin. Nyt pohditaan muutoksia työehtosopimuksien kattavuuteen (TEM/2024/111). Esitetään, että yrityskohtaisesti olisi mahdollista sopia työehdoista nykyistä laajemmin ja siten lisätä joustavuutta ja kilpailukykyä. 

Esitys nostattaa todennäköisesti värikästä keskustelua eduskunnassa ja mediassa. Nykyinen liittokohtainen sopiminen on yhtäältä selkeä, mutta toisaalta myös jäykkä, koska se ei ole riittävän joustava ketterään sopeutumiseen markkinoiden muutoksiin. Nykyisin järjestäytymättömät yritykset, jotka noudattavat yleissitovaa työehtosopimusta eivät ole voineet soveltaa kaikkia liittokohtaisesti sovittuja paikallisia joustoja. Näitä yrityksiä on Suomessa 45 000–50 000. 

Muutos aikaisempaan on siinä, että paikallisen sopimisen piiriin tulisivat nämä järjestäytymättömät pienyritykset. Kiistaa aiheuttaa se, että ketkä sopivat. On jo tullut selväksi, että Akavalle ei käy tilanne, jossa olisi järjestäytyneiden ja järjestäytymättömien yrityksien erilaiset tavat sopia paikallisesti. Suomen Yrittäjät puolestaan toivovat, että sopimismahdollisuus yhdessä henkilöstön kanssa vielä laajenisi eduskuntakäsittelyssä. 

Hyvien työntekijöiden löytäminen ja sitouttaminen yritykseen ovat yrityksen menestymisen kulmakiviä. Hyväkään tuote tai liikeidea ei menesty ilman sitoutuneita työntekijöitä. Palkattu työntekijä voi myös olla eri syistä yrittäjälle kallis hutivalinta. 

Paikallisen sopimisen lisäämisen ajatellaan edistävän työoloja. Yhdessä sopien voitaisiin lisätä työssä viihtyvyyttä ja sitä kautta lisätä myös tuottavuutta. Uudistuksessa astutaan kuitenkin painavasti ammattiyhdistyksien varpaille, jotka muutoinkin ovat herkkinä jäsenkadon seurauksena. 

Paikallista sopimista on kehitetty jo vuodesta 2016, kun Kilpailukykysopimus hyväksyttiin työmarkkinoiden keskusjärjestöjen toimesta. SAK:n tuoreen kannan mukaan hallituksen esitys vaarantaa Suomen sopimusyhteiskunnan tulevaisuuden. 

Edessä on vilkas poliittinen syksy, jonka tulokset heijastuvat lopulta myös Rantasalmen elinvoimaisuuteen.