Tekoäly apulaisena

Tässä numerossa on yksi juttu, jonka kirjoittamisessa käytin apuna tekoälyä. Tästä on ollut paljon keskustelua, joten pitihän minunkin sitä kokeilla käytännössä. Kokosin Lintuinfluenssa ja metsästys -jutun materiaalin Ruokaviraston nettisivuilta (ruokavirasto.fi) ja liitin sen tekoälyä käyttävään sovellukseen. Se tuottikin muutamassa sekunnissa essee-tyyppisen tekstin suomeksi ja lisäsi siihen jopa kuvan ilmaisesta kuvapankista. Tässä lehdessä oleva teksti on miltei suoraan sovelluksen tuottama. Muokkasin vain hieman ilmaisuja, poistin alun johdannon ja lopun yhteenvedon. Avot, juttu oli valmis!

Tämä on esimerkki siitä, mihin olemme menossa jo pian lähitulevaisuudessa. Tekoälyä käytetään paljon esimerkiksi netissä olevissa keskustelusovelluksissa (CHAT). Ohjelma tulkitsee asiakkaan tekstin ja vastaa siihen analyysin perusteella. Usein vastaukset ovat onnistuneita, mutta ne voivat  myös epäonnistua.

Ennakoin, että erityisesti blogi-tyyppisten tekstien taustalle tulee yhä enemmän tekoälyyn perustuvia tekstejä. Asiantuntijuutta vaativia tekstejä on hidasta kirjoittaa. Nyt esimerkiksi vaikeaselkoisen englanninkielisen tutkimusartikkelin tiivistelmä syntyy koneellisesti suoraan suomeksi. Vaarana on, että teksti saattaa tuntua asiantuntevalta, vaikka todellisuudessa se perustuu muutamaan tarkoituksellisesti valittuun lähteeseen eikä tekijä kykene tai halua arvioida tekstin sisältöä kriittisesti. 

Some-kanavilla tulee vastaan elämänohjeita sisältäviä videoita, joissa puhujana on viisaalta ja elämää nähneeltä vaikuttava henkilö. Nykyään tämä henkilö voidaan luoda keinotekoisesti ja laittamaan puhumaan kirjoitetun tekstin. Suun liikkeet toimivat uskottavan hyvin varsinkin englanninkieliselle puheelle.

Mitä tahansa työkalua tai välinettä voidaan käyttää hyvään tai pahaan. On odotettavissa, että esimerkiksi opetuksen digimateriaalit paranevat ja niiden tuottaminen helpottuu tekoälyperustaisilla sovelluksilla. Samaan aikaan riskit tulla jymäytetyksi kasvavat. Olemme oppineet luottamaan teksteihin, kuviin ja videoihin. Nyt meidän pitää kuitenkin oppia arvioimaan tarkemmin, miten luotettavasta sisällöstä on kyse. Rantasalmen Lehden sisältöihin voi luottaa jatkossakin.

Lukeudun niihin, jotka ovat uteliaita uusille työtavoille. Tekoälyn käyttö kuvien käsittelyssä on minulla rutiinia. Voin helposti suurentaa kuvan kokoa, poistaa erilaisia häiritseviä tekijöitä, säätää valotusta  ja värejä. Tämä parantaa kuvan tulostumista sanomalehdessä. Näkyvä lehtikuva on siten aina muokattu kuva ihmisen näkötapaan sopivaksi käsittelijän mieltymysten mukaisesti. Tämä ei ole mitenkään uutta, koska myös mustavalkokuvat pyrittiin tulostuksessa valottamaan, siis muokkaamaan hyviksi kuviksi.