Välittävä koti ja koulu
Peruskoulusta on riittänyt puhetta. Pisa-tyytyväisyys on kääntynyt jo kriittisyydeksi. Helsingin Sanomissa uutisotsikoksi nousi alkuviikosta ”Nykykoulu on liian helppo” Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen erityisasiantuntija Sirkku Kupiaisen kannanotoista.
Allekirjoitan otsikon, jos siihen lisätään ”lahjakkaille”. Nykykoulu on kuitenkin monelle myös liian vaativa, jos oppilaan tuentarpeisiin ei vastata. Koulua on uudistettu niin rivakasti, että vanhemmat ja opettajat eivät meinaa perässä pysyä. Opettajankoulutus on myös seurannut näitä muutoksia.
Oppimistulosten lasku ja kasvava levottomuus ovat kiperiä ongelmia. Yhden keinon metodit eivät tuota muutosta, eikä edes kahdenkaan. Syyllisten etsiminen perheistä, opettajista, opetussuunnitelmista tai opettajankoulutuksesta ei ratkaise mitään. Nykyään puhutaan hienosti, että opetuksessa ja tukemisessa tulisi käyttää näyttöön perustuvia menetelmiä. Näyttöjen ja soveltamisen välissä tapahtuu tiedon kääntäminen tekemiseksi, joka huomioi tilannetekijät. Opettajilta edellytetään suorastaan taikurimaista tilannetajua ja suurta työkalupakkia työssään pärjäämisessä.
Suomessa lahjakkaiden opetus on tarkoittanut pitkälti erikoistumismahdollisuutta liikuntaan, musiikkiin tai kuvataiteisiin. Opetussuunnitelman vuositavoitteet ylittävän sisällön tarjoaminen on perustunut opettajien ja vanhempien omaan aktiivisuuteen. Meillä lahjakkaaksi leimautuminen ei useinkaan ole vertaisryhmissä sosiaalisesti toivottavaa, joten moni lahjakas suorastaan alisuoriutuu koulussa.
Lapsuus on muuttunut. Me arvostamme omatoimista lasta, joka näyttää pärjäävän itsenäisesti. Me olemme taipuvaisia moittimaan lasta, joka haastaa puheillaan ja käytöksellään. Kaikki lapset ja koululaiset tarvitsevat kuitenkin heistä aidosti välittäviä aikuisia kotona, koulussa ja lähiympäristössä. Lapsen saatavilla olevat aikuiset ovat perusta ja kivijalka hyvälle kasvulle, oppimiselle ja kehitykselle. Tämän takia on huolestuttava trendi, että monessa koulussa joudutaan hakemaan säästöjä henkilökuntaa vähentämällä. Rantasalmen tilanne on vielä hyvä. Tosin lisäkädet tukisivat juuri näitä lapsia, jotka kohtaavat eniten oppimisensa haasteita.
