Visit Rantasalmi

Muutos ja kehittyminen on työlästä. Tekemiseen pitää löytää halu ja sitkeys.

Etelä-Savon nouseminen Lapin veroiseksi matkailukohteeksi on mahdollista, ainakin teoriassa, jos maailman metropolien vauras keskiluokka innostuu järvistä, metsistä, hiljaisuudesta ja viileydestä sekä niihin yhdessä olevista kokemuksista. Tässä ei tarvitse haaveilla massaturismista, johon monet matkailijat ovat jo kyllästyneet. 

Tavallinen rantasalmelainen luonto ja hiljaisuus voivat olla se juttu, jota tullaan etsimään maailman ääristä. Raaka tosiasia on, että samasta haaveilee moni muukin paikkakunta Suomessa ja maailmalla. 

Olisi melkoinen onnenkantamoinen, jos jokin kansainvälisessä levityksessä oleva menestyssarja sijoittuisi Rantasalmelle ja väkeä alkaisi virrata katsomaan Kylätien kuvauspaikkoja. 

Olisi myös onnekasta, jos joku somevaikuttaja miljoonine seuraajineen hehkuttaisi käyntiään Rantasalmella. Jokunen näistä seuraajista saattaisi innostua ja lähteä itsekin käymään. Tänne tarvitaan myös onnekkaita liikahduksia.

Ihmeitä tapahtuu, mutta niiden odotteluun ei kannata jäädä. Kunnallisjohdon seminaarissa puhunut Timo Aro lienee oikeassa sanoessaan, että kunnan kannattaa satsata pehmeään kilpailukykyyn ja pitovoimaan. 

Omaleimaisen vireä Rantasalmi voisi hyvinkin tulla nykyistä suuremmaksi matkailukohteeksi, jos paikkakunnalle osuisi ja jäisi Jouko Lappalaisen (Nellim Wilderness Hotels & Safaris Oy) kaltainen tekevä yrittäjä. 

Etelä-Savon elinvoimalupaus on hyvä signaali. Mitään ei tapahdu, jos mitään ei tehdä. Usko omiin mahdollisuuksiin, yhteistyö ja tekeminen voi johtaa hyviin seuraamuksiin, kunhan asiat tehdään hyvin ja päämäärätietoisesti. Liikuntatermein kuvattuna prosessi ei ole pikamatka, ei edes maraton, vaan moottoriksi tulisi löytyä puhdas yhdessä juoksemisen ilo.