Digipalvelut yleistyvät myös neuvoloissa
Eloisa tiedotti, että se ottaa käyttöönsä neuvoloissa kaksi Voimaperheet-ohjelmakokonaisuuteen kuuluvaa vanhemmuuden tukimuotoa. Mielenkiintoista tässä on se, että nämä tuet tarjotaan tietoteknisen välineen kautta ja toteuttajana on ulkopuolinen taho (Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus (sites.utu.fi/voimaperheet/).
Mielenkiintoista on myöskin se, että palveluiden piiriin tullaan neuvolan kautta. Nouvoloita on ollut Suomessa jo yli sata vuotta. Se tavoittaa yli 99,5 % kohderyhmästään. Neuvoloissa tulee tehdä vähintään 15 terveystarkastusta, joista kolme on laajoja (4 kk, 18 kk ja 4 v.). Asetuksella säädetään, että laajoissa terveystarkastuksissa tarkastellaan koko perheen hyvinvointia niiltä osin kuin se on ”tarpeellista lapsen terveyden- ja sairaanhoidon tai tuen tarpeen arvioimiseksi sekä niiden järjestämiseksi ja toteuttamiseksi”.
Ohjelmien tarkoituksena on tukea perheitä ja ehkäistä lasten käytösongelmia. Käytökseen liittyvät haasteet ovat yleistyneet ja ne ovat haastavia sekä perheille että varhaiskasvatuksen työntekijöille. Voimaperheet on tarkoitettu 4-vuotiaiden lasten perheille, perheet tunnistetaan Suomeen sovitetun lomakkeen perusteella. Ole läsnä lapsellesi on 3-vuotiaiden lasten huoltajille tarkoitettu vanhempainohjausohjelma. Ohjelma on Voimaperheet-toimintamallia kevyempi, täysin digitaalinen ja suunniteltu kaikkien perheiden käyttöön.
Ennaltaehkäisevä tukeminen on monitahoinen kokonaisuus. Siinä voidaan erottaa kaikille suunnattu tuki eli kaikki ovat osallisia. Astetta haastavampi on sellainen ennaltaehkäisy, jossa tunnistetaan kohonnut riski, mutta lapsi ei oireile. Tämä johtaa riskin määrittelyn kysymyksiin. Tiedetään, että riskien kasautuminen voi johtaa haasteisiin, mutta mitkä riskit ovat niitä, jotka huomioidaan. Ennaltaehkäisemisellä voidaan tarkoittaa myös tilannetta, että lapsi oireilee jo, mutta tavoitteena on ennaltaehkäistä suurempien haasteiden ilmenemistä.
Lapsen kehitykseen vaikuttaminen vanhempien kautta on epäsuoraa tukea. Tuki tarkoittaa, että vanhemmat omaksuvat ja soveltavat johdonmukaisesti toimiviksi tunnettuja menetelmiä. Tutkimusnäyttöä on monenlaista. Ei riitä, että asiaa on tutkittu jotenkin eli kaikki tutkimus ei ole vaikuttavuustutkimusta. Kasvatuksellisen tuen työkalujen arviointi on äärimmäisen haastavaa, minkä vuoksi monien käytössä olevien menetelmien tutkimusnäyttö on varsin hataralla pohjalla.
Ennaltaehkäisevien ja kohdennettujenkin tuen menetelmien erityinen haaste on siinä, että niitä tulisi soveltaa johdonmukaisesti. Epäsuorien perheen kautta toteutettavien menetelmien käyttö tapahtuu perheiden arjen toimintatilanteissa. Niissä eletään arkea ja soveltaminen häiriintyy hyvin helposti. Toinen haaste liittyy valitun menetelmän soveltuvuuteen kullekin lapselle. Nykyään onkin alettu tutkia, miksi jotkut lapset eivät hyödy tuesta. Yksilöllinen vaste (muutoksen määränä) vaihtelee suuresti. Yksilöllisistä vasteista laskettu keskimääräinen muutoksen määrä (efektin koko) yhdessä otoksessa on vasta hyvä alku. Vahvaan näyttöön tarvitaan kuitenkin useampi korkeatasoinen tutkimus, jotta tukimuodolla voidaan sanoa olevan tutkimuksiin perustuvaa näyttöä. Tästä päädytään miettimään esimerkiksi, että missä määrin eri maissa tehdyt tutkimukset ovat yhteismitallisia.
Tukimuotojen vaikuttavuudesta kiinnostuneet voivat hakea lisätietoa esimerkiksi Toimia-tietokannasta (terveysportti.fi) ja Kasvun tuki -sivustolta (kasvuntuki.fi). Jälkimmäinen sisältää aikakauslehden, jonka numeroista löytyy hyviä tukemiseen liittyviä artikkeleita.