Hassuttelua ja uudistuksia

Halloween. Wikipedian mukaan juuriltaan kelttiläinen halloween tarkoittaa ”kaikkien pyhimysten aattoa” (All Hallows Eve). Suomessa halloween on nykyään amerikkalaistyylinen karnevaalinomainen tapahtuma, jota on vietetty ensimmäisen kerran jo vuonna 1950. Amerikkaan sen veivät irlantilaiset ja skotlantilaiset siirtolaiset. Meksikossa puolestaan vietetään kuolleiden yötä ja Etelä-Amerikassa noitien yötä. Meillä se on ollut kekri. 

Kurpitsat ovat amerikkalainen versio alkuperäisen tarinan nauriista, kun Jack O’Lantern niminen juoppo kuljetti pirulta saamaansa hiiltä lyhtynä nauriin sisällä. Jack ei kelvannut taivaaseen ja pirun kanssa tekemänsä sopimuksen mukaan hän ei joutunut helvettiinkään, joten hän joutuu etsimään lepopaikkaa pienen lyhdyn valossa.

Amerikkalaisen halloweenin makuun pääsin Los Angelesissä 1990-luvulla, kun piti suorittaa sikäläiseen ajokorttiin vaadittu inssinajo. Se sattui sopivasti halloween aikaan ja sain kyytiini ”noita-akan”. Noita taisi pelottaa minua liikaa, koska en päässyt sillä kerralla läpi. Halloween-pukeutuminen ja hassuttelu oli tavallista monilla työpaikoilla. Tätä samaa toivon tapahtuvan myös Rantasalmella. 

Halloweenia ei pidä ottaa liian vakavasti. Aikuisten ja lasten pukeutuminen vähän pelottavasti tuo mukavaa piristystä syksyn pimeimpään aikaan. 

Organisaatiouudistus. Rantasalmen kunta on päättänyt uudistaa hallinnollisia rakenteita 1.1.2024 alkaen. Ehdotettu kolmen toimialan malli on tiivis. Hallinnon toimiala sekä teknisen toimen ja ympäristötoimiala ovat sisällöllisesti selkeitä. Hyvinvoinnin ja sivistyksen toimiala sisältävät sivistyksen, nuorten ja hyvinvoinnin palvelut. Näistä hyvinvoinnin palveluita johtaa hyvinvointijohtaja, jonka alaisuudessa ovat tämän hetken tilanteen mukaan määräaikaiset liikunnanohjaaja ja kulttuurikoordinaattori.

Kunnan omien hyvinvointipalveluiden sisältö hakee vielä muotoaan ja hyvinvointijohtajan toimenkuva täsmentyy vähitellen. Etelä-Savon hyvinvointialueella on jo oma palvelustrategiansa. Rantasalmen kunnan on myös laadittava oma strategia niille kunnan toimille, jotka kuuluvat sen tuottamien hyvinvointipalveluiden alle. Edessä on haastava käsitejumppa, koska hyvinvointi ja siihen liitetyt palvelut voidaan määritellä monella tavalla. 

Hyvinvointi on myös toimialat ylittävä päämäärä, joten kunnan on mietittävä, miten se huomioi hyvinvoinnin päätöksentekoa ja palveluita läpileikkaavana teemana. Tulevan vuoden menoarvio olisi loogista laatia uuden mallin mukaisesti, mutta se edellyttää tätä hyvinvoinnin toimialan määrittelyä. Hyvinvoinnin määrittelyt vaikuttavat kunnan toimintaa ohjaaviin sitoumuksiin (mm. kuntastrategia, kulttuuristrategia, liikuntastrategia, elinvoimaohjelma) ja hyvinvointikertomukseen.

Hyvinvointipyörää ei tarvitse keksiä uudestaan, joten esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terveyden edistämisen paikalliset rakenteet ja johtaminen (TEJO) -hanke 2000-luvun alkupuolelta on hyvä lähtökohta, vaikka nyt eletään hyvinvointialueaikaa (https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201204194161).

Sata lausetta hyvinvoinnista kannattaa myös vilkaista ideoita herättelemään. ”Hyvinvointia ei ole pahoinvoinnin puute eikä pahoinvointia hyvinvoinnin puute. Hyvinvoinnin ja pahoinvoinnin välissä on vointi, se ihan tavallinen elämä” (https://ysaatio.fi/wp-content/uploads/2013/10/Sata-lausetta-hyvinvoinnista.pdf).