Hyviä hankkeita

Määräaikaiset hankkeet ovat hyvä keino saada jotakin liikahtamaan uuteen suuntaan. Niiden heikko lenkki liittyy jatkuvuuteen. Mitä tapahtuu kun hanke loppuu? Tämä tulee hyvin myös esiin 4H-toiminnan puitteissa toimivan Ekoteko-hankkeen jatkon rahoitusvaikeuksina. 

Hanke on nimeltään Nuorten Ekotekopiste. Sen tausta on koukeroinen, mutta tiivistetysti jotakin tällaista: hanke kuuluu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014–2020 (siirtymäkausi 2021–2022) ja on niin sanottu Leader-hanke (Rajupusu Leader ry) Etelä-Savon ELY-keskuksen alaisuudessa kuuluen Euroopan unionin rahoituksen piiriin. Hankkeen tarkoituksena on ollut tukea nuorten työelämä-, yrittäjyys- ja ekologisuuskasvatusta. Kokonaisrahoitukseksi ilmoitetaan 85.626,68 €, josta julkista rahoitusta on 68.501,34 €. Tukiprosentti on 80. Hanke loppuu syyskuun 30. päivä. 

Useimmat kehittämishankkeet tarvitsevat hanketyöntekijöitä. Ne tarvitsevat myös tahon, joka vastaa taloushallinnosta, ja ylemmän tahon elimen, joka puolestaan valvoo, että hankkeessa tehdään sitä, mitä suunnitelmassa luvattiin. Toteutumista raportoidaan kunkin hankkeen rytmin mukaisesti esimerkiksi vuosineljänneksin ja vuosittain. 

Hankkeiden budjeteissa rahaa kuluu henkilöstökuluihin ja byrokratian pyörittämiseen. Tunnetusti työntekijöiden palkkaaminen on Suomessa kallista kaikkine sivukuluineen. Byrok­ratiaan varataan oma osuus. Arkipuheissa hankkeita kritisoidaan siitä, että varsinaiseen toimintaan käytetään liian vähän varoja suhteessa hankeorganisaation ottamiin kuluihin. Samaan aikaan on kuitenkin hyvä muistaa, että kehittäminen tai tukeminen tulee olla julkista ja valvottua. Tällä halutaan myös kontrolloida, ettei synny piilotukia tai varoja valu korruptioon.

Hankkeiden raportointiin uhrataan paljon aikaa ja vaivaa. Hankkeissa tuotetaan paljon tietoa ja ideoita, joita on kuitenkin vaikeaa löytää. Toivoisin, että varsinkin loppuraportit sisältäisivät julkisen osuuden, joissa tiivistyisi keskeiset opit ja ideat. Nyt uudet hankkeet tekevät usein samat kartoitukset samoilta osallistujilta, koska hankesuunnitelmassa ajatellaan, ettei kehittämiskohteesta vielä tiedetä taustoja tai lähtötilannetta. Ei siis ole ihme, että monet ajattelevat hankkeista kielteisesti ”hanke, hankeorganisaation vuoksi”. 

Me tarvitsemme monenlaisia hankkeita, jotta olisimme hereillä ja kehittyviä. Hyvistä hankkeista on hyötyä ja niihin kannattaa osallistua.