Luetaanko Lipposia vielä?
Lähestyviin Lipposmarkkinoihin liittyen tiedustelimme Rantasalmen kirjastosta, kuinka tapahtuman esikuvan, Aarne Haapakosken fiktiivinen luomus, Rantasalmen Saparomäeltä kotoisin oleva Pekka Lipponen ja hänen seikkailunsa kiinnostavat lukijoita tänä päivänä. Entä Haapakosken muu tuotanto? Hänhän kirjoitti paljon muutakin seikkailulukemistoa eri salanimillä. Löytyykö niitä kirjastostamme ja kysytäänkö niitä lainaan?
– Meillä on joitakin Outsider-nimimerkin alla kirjoitettuja teoksia varastossa ja kirjastosalin puolellakin hyllyssä taitaa muutama olla. Tämän lisäksi meillä on aika paljon Haapakosken tuotantoa, lähinnä Outsideria, kotiseutukokoelmassa, kirjastovirkailija Timo Pesonen kertoo.
Kotiseutukokoelman teoksia ei lainata kotiin, mutta niitä voi käydä kirjastossa lukemassa ja tutkimassa.
– Kysyntää Haapakosken teoksiin on vaihtelevasti, nyt viime vuosina sanoisin kysyntää on ollut aika vähän. Ehkä jossain vaiheessa taas tulee uusi Lipposbuumi? Jää nähtäväksi, Pesonen tuumii.
Pekka Lipponen on nimimerkki Outsiderin, oikealta nimeltään Aarne Haapakoski, luoma fiktiivinen veijarihahmo, joka on seikkaillut romaaneissa, kioskilehdissä, sarjakuvissa, kuunnelmissa ja elokuvissa.
Ennen 1960-lukua syntyneet muistanevat Pekka Lipposen ja tämän kaverin Kalle-Kustaa Korkin parhaiten vuonna 1945 alkaneesta radiokuunnelmasta Kalle-Kustaa Korkin seikkailuja. Kuunnelmaa esitettiin radiossa keskipäivän aikaan viiden minuutin mittainen jakso, joka päättyi Korkkia tulkitsevan Wilho Ilmarin murahdukseen ”Jatkuu huomenna”. Päivittäiset viiden minuutin pätkät esitettiin sunnuntaisin puolen tunnin mittaisena koosteena.
Pekka Lipponen ja Kalle-Kustaa Korkki esiintyivät myös Ilmari Unhon 1949 ohjaamassa elokuvassa Kalle-Kustaa Korkin seikkailut, jossa Joel Rinne esitti Korkkia ja Reino Valkama Lipposta.
Alun perin päähenkilöksi suunniteltu Korkki joutui antamaan nopeasti enemmän tilaa Lipposelle. Suuri ansio tästä lankeaa näyttelijä Oke Tuurille, joka onnistui tekemään Pekasta niin selkeästi erottuvan hahmon inhimillisine heikkouksineen, että Suomen radiokuunnelmia kuunteleva kansa oli myyty.
Kuunnelmasarja jatkui Haapakosken kuolemaan vuoteen 1961 saakka. Jotain sarjan suosiosta kertoo se, että radion kuuntelijoista yli 90 prosenttia oli kuunnellut Lipposen ja Korkin seikkailuja.
Pekka Lipponen sai myös kuukausittain ilmestyneen oman sarjakirjan, joka ilmestyi vuosina 1956 - 64. Haapakoski kirjoitti yli kahden vuoden ajan Lippos-kirjat yksinään, kunnes palkkasi vuonna 1959 avukseen Seppo Tuiskun, joka kirjoitti kaikkiaan yli puolet sarjan tarinoista samalla Outsider-nimimerkillä.
Outsiderilla oli muitakin sankarihahmoja, muun muassa arkkitehti-salapoliisi Klaus Karma (Karma-sarja) 1940-luvulla. Tätä sarjaa julkaisi Otava, useiden muiden kirjasarjojen tullessa pienemmiltä kustantajilta ja myyntiin kioskien kautta.
Salanimien mies
Aarne Haapakosken tuotanto on uskomattoman laaja ja monipuolinen. Siihen kuuluu jännitysviihdettä, seikkailusarjoja, matkakertomuksia, tieteiskirjallisuutta, novelleja, näytelmiä, historiallisia romaaneja, lehtijuttuja, reportaaseja. Uransa aikana hän ehti omien sanojensa mukaan kirjoittaa yli 2.500 tarinaa, joista osa käännettiin myös muille kielille.
Aarne Haapakoski oli monien salanimien mies. Outsiderin lisäksi Haapakoski kirjoitti muiden muassa seuraavilla nimimerkeillä: Arne Koski, A. Koski, A.H. Koski, Antti Rokka, Rautamies, Henrik Horna, Victor Mario, William B. Harrow, Rigor Morton, Halt Denis, Charles Snyder, J. Marrow, Glay Morris, Jack B. Murphy, Charles Ryder, G. Thompson, S. Thompson, Ragon B. Wallas, James Wells tai Mister X.
Kirjailija ja toimittaja Aarne Haapakoski, alkujaan Laitinen (s. 18.3.1904 Pieksämäki – k. 24.1.1961 Malaga), muutti alkuperäisen Aarne Viktor Laitinen –nimensä Aarne Haapakoskeksi historiallisesti merkittävän syntymäpaikkansa, 1842 perustetun Haapakosken ruukkikylän mukaan. Maailmaa kierrettyään hän palasi asumaan kotiseudulleen, rakennuttaen perheelleen Haapakoskelle huvilan nimeltä Hornanlinna.
Monipuolisesti lahjakas Haapakoski vietti nuoresta lähtien liikkuvaa ja kansainvälistä elämää. Vuonna 1926 hän lähti Pariisiin opiskelemaan taidetta, mutta päätyi kuitenkin opiskelemaan journalismia Sorbonnen yliopistoon, rahoittaen opintojaan kirjoittamalla kertomuksia aikakauslehtiin. Suomeen Haapakoski palasi vuonna 1930. Haapakosken esikoisteos omakustanne Mustalaissuon arvoitus ilmestyi 1931.
Haapakoski sairastui Lontoossa vaimonsa Fridan kanssa tekemällään lomamatkalla ja kuoli pari päivää Málagaan saapumisen jälkeen vuonna 1961. Hänet haudattiin Málagaan St. Georgen kirkon anglikaaniselle hautausmaalle. Hautajaisjärjestelyissä toimi aktiivisesti Haapakosken ystävä, Málagaan asettunut neilikanviljelijä, entinen tiedustelueversti Reino Hallamaa, myöhemmältä nimeltään Ricardo Palma.
Kirjailijan nimikkoseura vaalii perintöä
Vuonna 2011 Pieksämäellä perustettu Aarne Haapakoski -seura vaalii tuotteliaan lehtimiehen ja kirjailijan perintöä. Seuran tavoitteena on Haapakosken elämään ja tuotantoon kohdistuvan mielenkiinnon ja lukuharrastuksen herättäminen ja vaaliminen. Seura pyrkii edistämään Haapakosken tuotantoon ja teoksiin kohdistuvaa tutkimusta ja tunnetuksi tekemistä Suomessa ja ulkomailla. Seura myös kokoaa ja tallentaa Haapakoskeen liittyvää muistitietoa ja arkistomateriaalia.
Seuran ylläpitämä Aarnen Kammari on Aarne Haapakosken elämästä ja tuotannosta kertova kohde Haapakosken seurantalolla (Haapakoskentie 474, 77520 HAAPAKOSKI). Seurantalo on aktiivinen kyläläisten toiminnan paikka, joka aikoinaan rakennettiin kylän kouluksi. Aarne Haapakoski kävi kansakoulua tässä samassa rakennuksessa vuosina 1911-1916.
Aarnen Kammari on avoinna yleisölle seuraavan kerran tulevana lauantaina 5. elokuuta eli samana päivän kuin Lipposmarkkinat Rantasalmella. Kammariin pääsee tutustumaan myös tilauksesta: Yhteydenotot ja varaukset Marja Hotti puh. 040 526 3422 tai Merja Heiskanen puh. 044 533 0075.
Lähteet: Aarne Haapakoski -seura, Rantasalmen kirjasto, Rantasalmen Lehden arkistot, Kansallisbiografia, Wikipedia
