Rantasalmi, minne menet?

Rantasalmen kunnan onnistuminen globaalien, kansallisten ja paikallisten muutosvoimien myllerryksessä tarkoittaa, että kunta organisaationa ja yhteisönä on uudistumiskykyinen. Minkä verran uudistumiskykyä on Rantasalmella?

Laaja-alainen brändityö on myönteinen signaali siitä, että kunnassa on ainakin alkavaa halua kohdata jo tunnistetut ja tulevat haasteet. Harvojen halu ei vielä tuo kykyjä teoille. Tämän takia kaikkien rantasalmelaisten tulisikin lähteä mukaan keskusteluun oman kunnan tulevaisuudesta. Bränditorstait käynnistävät keskustelua kunnan suunnasta ja keinoista kohdata haasteita. Tässä tehtävässä jos missä tarvitaan ne leveät hartiat. Kunnan menestys tulee nähdä yhteisenä päämääränä.

Valtionvarainministeriön parlamentaarisen työryhmän väliraportti (9a/2017) tunnistaa neljä skenaariota tulevaisuuden kunnille. Skenaariot ja niiden ydinajatukset tiivistyksinä ovat seuraavat. ”Innostava elinvoimakunta -skenaariossa kunta on elävä monimuotoinen yhteisö, jossa kunnan elinvoima synnyttää menestystä ja ylläpitää kasvua. Elinvoima ja sen menestys perustuvat usean eri tekijän yhteisvaikutukseen” (s. 15). ” Ratkaisut etsivä kunta -skenaariossa kunta on löytänyt elinvoimaprofiilinsa ja tehnyt sivistystehtävästä kunnan ytimen. Myös vahva kansalaisyhteiskunta tekee yhteistyötä kunnan kanssa” (s. 16-17). Laiska kunta -skenaariossa kunnan toiminta on reaktiivista ja kunta keskittyy erityisesti asumiseen ja peruspalveluihin. Kunta hyödyntää digitalisaatiota rajallisesti, ei muita osallistaen” (s. 18). ”Lannistunut kunta -skenaariossa kunnalla ei ole visiota eikä strategiaa. Kunnan passiivisuus johtaa näivettymisen kierteeseen” (s. 20).

En usko, että rantasalmelaiset haluaisivat toteutumana olevan laiskan tai lannistuneen kunnan näkymät. Jos muutoksen suunnaksi halutaan ottaa innostava elinvoimakunta, niin kunnan tulee toteuttaa ajatusta ”menestymme yhdessä” pitkäjänteisesti kunnan sisällä ja osana laajempaa verkostoa maakunnallisten, kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Raportin sanoin: ”Kunnan roolina on olla mahdollistaja ja edellytysten luoja elinkeinoelämälle, järjestöille, kansalaisyhteiskunnalle ja kuntalaisille. Toimintatavoissa ja johtamisessa korostuvat myös verkostomaisuus, vuorovaikutus, kumppanuus” (s. 22).

Ratkaisut etsivän kunnan ohjenuorana on ”löydämme reitit hyvinvointiin ja sujuvaan arkeen”. Laiskassa kunnassa ”mennään siitä, missä aita on matalin” ja lannistuneessa kunnassa henkeä kuvaa ”viimeinen sammuttaa valot” -ajatus. 

Esiteltyjen skenaarioiden ytimessä on kunnassa vallitseva ilmapiiri kokonaisvaltaisena piirteenä. Tätä piirrettä voidaan kuvata kunnan identiteettinä, mikä on totta kuntalaiskokemuksena ja ideana ulkopuoliselle. Innostavaksi elinvoimakunnaksi ei siis ruveta, vaan se tehdään pitkäjänteisellä työllä. 

Rantasalmella on vahva musiikkikulttuuri. Sen hengessä kunnan brändi- ja elinvoimatyö voisi olla kuin yhteissoittoa eri kokoonpanoin. Millaista on rantasalmelainen sointi nyt ja tulevaisuudessa?