Vaikuttajia Rantasalmelta ennen nykyaikaa
Suomen pyhäkoulun isäksi kutsuttu Johan Fredrik Bergh (1795-1866) tuli Rantasalmelle kirkkoherraksi vuonna 1857. Bergh oli käynnistänyt ”sunnuntaikouluja” jo aikaisemmissa seurakunnissaan. Rantasalmella sunnuntaikouluja pidettiin vuodesta 1860 alkaen pitäjän eri puolilla. Berghin kouluideaa voi pitää kansanopetuksen varhaisvaiheena, sillä lukemista opetettiin tavalliselle kansalle, kristinuskon ohella. Bergh toimi myös pappissäädyn edustajana valtiopäivillä. Rantasalmen kirkkomaalla on Johan Fredrik Berghin hautamuistomerkki.
Säveltäjä Laura Netzel (1839-1927) käytti nimeä N. Lago, koska naisen ei ollut soveliasta toimia säveltäjän ammatissa. Laura omaa sukua Pistolekors syntyi Rantasalmella Pyyvilän kartanossa. Hän jäi kaksiviikkoisena äidistään orvoksi, mutta sai äitipuolen isän avioiduttua uudelleen. Pistolekorsit omistivat Pyyvilän 1870-luvulle saakka, vaikka asuivat suurimman osan ajasta Ruotsissa. Rantasalmella vietetään elokuussa Laura Netzel-festivaalia. Tapahtuma keskittyy naissäveltäjien tuotantoon.
Arkkitehdiksi vuonna 1894 valmistunut Bertha Enwald (1871-1957) teki töitä mieskollegoiden toimistoissa, johti Nurmeksen kirkon valmistumista 1897 ja oli Tekniska Klubbenin ensimmäinen naisjäsen. Enwald vietti Rantasalmella pitkiä aikoja 1800-luvun lopulta alkaen. Arkkitehti suunnitteli kesäkotikuntaansa hirsihuviloita ja niihin kansallisromanttisia kalusteita ja sisustuselementtejä. Rantasalmen huvilat ovat yksityiskäytössä. Liperissä sijaitsevassa Enwald-museossa on Bertha Enwaldin veljelleen Brynolfille suunnittelemia huonekaluja sekä Berthan maalauksia. Päivi Hovi-
Wasastjernan kirjoittama Bertha Enwald Uraa uurtamassa valaisee Suomen neljännen naisarkkitehdin elämäntarinaa. Kirjaan sisältyy runsaasti Rantasalmeen liittyvää aineistoa.
Arkkitehdiksi vuonna 1897 valmistunut Eliel Saarinen (1873-1950) tunnetaan Suomessa ja etenkin USA:ssa suunnittelemistaan monimentaalirakennuksista sekä huonekaluista. Saarinen syntyi Rantasalmen pappilassa kun hänen isänsä oli täällä tilapäisenä kirkkoherrana. Saarisen syntymäkodissa on muistolaatta ja Vanhassa Pappilassa järjestetään kulttuuritilaisuuksia. Kirkonkylän keskustassa on arkkitehdille nimetty Eliel Saarisen tie.
Kotiteollisuudentarkastaja Anna Henriksson (1874-1963) toimi kauppa- ja teollisuushallituksen/-ministeriön virkamiehenä vuodesta 1917 alkaen. Henriksson varttui Rantasalmella Oravin ruukinkylässä. Oravi liittyi Sääminkiin, nykyiseen Savonlinnaan vuonna 1965.
Anna Henriksson opiskeli käsityönopettajaksi ja toimi Fredrika Wetterhoffin työkoulun johtajana. Hänen vuonna 1928 julkaisemaansa Kankaankudonnan oppikirjaa käytettiin kirjoittajan itsensä uudistamina painoksina tekstiilialan perusteoksena 1960-luvulle saakka. Suomea kiertäessään Anna Henriksson edisti myös nypläystaidon arvostusta ja säilymistä. Anna Emilia Henrikssonin ja hänen vanhempiensa hauta on Rantasalmen kirkkomaalla.
Voimistelunopettaja, everstiluutnantti Kustaa Emil Levälahti, alun perin Mulli (1882-1963) oli urheilujohtaja, muun muassa Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja. Sotavuosina K.E. Levälahti oli Itä-Karjalan sotilashallinnon keskitysleirin komentaja. Aviottomana lapsena syntynyt Levälahti julkaisi liikunnan oppikirjoja ja oli perustamassa Vierumäen Urheiluopistoa.
Syntymäkunnassaan Levälahti oli vaikuttamassa Parkumäen taistelun muistomerkin ja kotiseutumuseon perustamiseen. Kustaa Emil Levälahti on haudattu Rantasalmelle. Hänen ja vaimonsa yhteisessä hautakivessä on Levälahden kasvoreliefi.
